servo

Katso artikkeli Servo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

servo (1)

1. mekaanisten laitteiden ohjauksessa käytettävä laite

Ääntäminen

• IPA: /ˈserʋo/
• tavutus: ser‧vo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	servo	servot
genetiivi	servon	servojen
partitiivi	servoa	servoja
akkusatiivi	servo; servon	servot
sisäpaikallissijat
inessiivi	servossa	servoissa
elatiivi	servosta	servoista
illatiivi	servoon	servoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	servolla	servoilla
ablatiivi	servolta	servoilta
allatiivi	servolle	servoille
muut sijamuodot
essiivi	servona	servoina
translatiivi	servoksi	servoiksi
abessiivi	servotta	servoitta
instruktiivi	–	servoin
komitatiivi	–	servoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	servo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

servomoottori, servotekniikka

Aiheesta muualla

• servo Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

servo (monikko servos)

1. (australianenglantia) huoltoasema