setti

Suomi

Substantiivi

setti (5-C)

1. joukko yhteenkuuluvia asioita

   pussilakanasetti

2. (musiikki, puhekieltä) artistin yhtäjaksoiseen esiintyminen ja siihen kuuluvat kappaleet

   Bändi soitti keikan aikana kolme settiä.

3. (slangia) voi viitata moniin asioihin esim. puhe, tunnelma, asia, toiminta jne.

   hyvää settii

Ääntäminen

• IPA: /ˈset̪ːi/, [ˈse̞t̪ːi]
• tavutus: set‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	setti	setit
genetiivi	setin	settien (settein)
partitiivi	settiä	settejä
akkusatiivi	setti; setin	setit
sisäpaikallissijat
inessiivi	setissä	seteissä
elatiivi	setistä	seteistä
illatiivi	settiin	setteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	setillä	seteillä
ablatiivi	setiltä	seteiltä
allatiivi	setille	seteille
muut sijamuodot
essiivi	settinä	setteinä
translatiivi	setiksi	seteiksi
abessiivi	setittä	seteittä
instruktiivi	–	setein
komitatiivi	–	setteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	seti-
vahva vartalo	setti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. joukko yhteenkuuluvia asioita

englanti: outfit

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

rumpusetti, työkalusetti

Aiheesta muualla

• setti Kielitoimiston sanakirjassa