sievert

Katso artikkeli Sievert Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

sievert (5)

1. (fysiikka) säteilyn ekvivalenttiannoksen eli säteilyannoksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö (tunnus Sv)

Ääntäminen

• IPA: /ˈsiːʋert̪/
• tavutus: sie‧vert

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sievert	sievertit
genetiivi	sievertin	sievertien (sievertein)
partitiivi	sievertiä	sievertejä
akkusatiivi	sievert; sievertin	sievertit
sisäpaikallissijat
inessiivi	sievertissä	sieverteissä
elatiivi	sievertistä	sieverteistä
illatiivi	sievertiin	sieverteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sievertillä	sieverteillä
ablatiivi	sievertiltä	sieverteiltä
allatiivi	sievertille	sieverteille
muut sijamuodot
essiivi	sievertinä	sieverteinä
translatiivi	sievertiksi	sieverteiksi
abessiivi	sievertittä	sieverteittä
instruktiivi	–	sievertein
komitatiivi	–	sieverteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sieverti-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Nimetty ruotsalaisen tutkijan Rolf Sievertin (1896–1966) mukaan.

Käännökset

1. säteilyn ekvivalenttiannoksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö

englanti: sievert ruotsi: sievert

saksa: Sievert n. venäjä: зиверт

Liittyvät sanat

• gray, ekvivalenttiannos, säteilyannos

Yhdyssanat

• mikrosievert
• millisievert
• nanosievert

Aiheesta muualla

• sievert Tieteen termipankissa