silava

Suomi

Substantiivi

silava (10)

1. sian nahanalainen rasvakudos, johon lihaa leikattaessa jää myös lihaa

   Pannulla paistettu silava on monien herkkua ja merkittävä osa englantilaista aamiaista.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsilɑʋɑ/
• tavutus: si‧la‧va

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	silava	silavat
genetiivi	silavan	silavien (silavain)
partitiivi	silavaa	silavia
akkusatiivi	silava; silavan	silavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	silavassa	silavissa
elatiivi	silavasta	silavista
illatiivi	silavaan	silaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	silavalla	silavilla
ablatiivi	silavalta	silavilta
allatiivi	silavalle	silaville
muut sijamuodot
essiivi	silavana	silavina
translatiivi	silavaksi	silaviksi
abessiivi	silavatta	silavitta
instruktiivi	–	silavin
komitatiivi	–	silavine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	silava-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. sian nahanalainen rasvakudos, johon lihaa leikattaessa jää myös lihaa

puola: słonina ranska: lard gras

ruotsi: fläsk, späck unkari: szalonna

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: silavoida

Yhdyssanat

kylkisilava, silavakerros

Aiheesta muualla

• silava Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3541 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa