simuloiminen

Suomi

Substantiivi

simuloiminen (38)

1. teonnimi verbistä simuloida

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	simuloiminen	simuloimiset
genetiivi	simuloimisen	simuloimisten simuloimisien
partitiivi	simuloimista	simuloimisia
akkusatiivi	simuloiminen; simuloimisen	simuloimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	simuloimisessa	simuloimisissa
elatiivi	simuloimisesta	simuloimisista
illatiivi	simuloimiseen	simuloimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	simuloimisella	simuloimisilla
ablatiivi	simuloimiselta	simuloimisilta
allatiivi	simuloimiselle	simuloimisille
muut sijamuodot
essiivi	simuloimisena (simuloimisna)	simuloimisina
translatiivi	simuloimiseksi	simuloimisiksi
abessiivi	simuloimisetta	simuloimisitta
instruktiivi	–	simuloimisin
komitatiivi	–	simuloimisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	simuloimise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	simuloimis-

Etymologia

• verbi simuloida (vartalo simuloi- ) + johdin -minen