sitadelli

Katso artikkeli Sitadelli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

sitadelli (5)

1. sisin varustus, johon puolustaja voi vetäytyä ulompien varustusten jouduttua vihollisen haltuun; historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sitadelli	sitadellit
genetiivi	sitadellin	sitadellien (sitadellein)
partitiivi	sitadellia	sitadelleja
akkusatiivi	sitadelli; sitadellin	sitadellit
sisäpaikallissijat
inessiivi	sitadellissa	sitadelleissa
elatiivi	sitadellista	sitadelleista
illatiivi	sitadelliin	sitadelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sitadellilla	sitadelleilla
ablatiivi	sitadellilta	sitadelleilta
allatiivi	sitadellille	sitadelleille
muut sijamuodot
essiivi	sitadellina	sitadelleina
translatiivi	sitadelliksi	sitadelleiksi
abessiivi	sitadellitta	sitadelleitta
instruktiivi	–	sitadellein
komitatiivi	–	sitadelleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sitadelli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

italian sanasta cittadella

Käännökset

1. historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta

englanti: citadel ranska: citadelle f.

romania: cetate f., citadelă f. venäjä: цитадель f.

Lähteet

• "Linnoitussanastoa", Linnat ja linnoitukset, s. 63–64. Helsinki: Museoviraston rakennushistorian osasto, 1975.