soidin

Suomi

Substantiivi

soidin (33-F)

1. eläimillä parittelua edeltävää käyttäytymistä

Ääntäminen

• IPA: /ˈsoi̯din/
• tavutus: soi‧din

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	soidin	soitimet
genetiivi	soitimen	soitimien soidinten
partitiivi	soidinta	soitimia
akkusatiivi	soidin; soitimen	soitimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	soitimessa	soitimissa
elatiivi	soitimesta	soitimista
illatiivi	soitimeen	soitimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	soitimella	soitimilla
ablatiivi	soitimelta	soitimilta
allatiivi	soitimelle	soitimille
muut sijamuodot
essiivi	soitimena (soidinna)	soitimina
translatiivi	soitimeksi	soitimiksi
abessiivi	soitimetta	soitimitta
instruktiivi	–	soitimin
komitatiivi	–	soitimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	soitime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	soidin-

Liittyvät sanat

• soidintanssi