solisti

Katso artikkeli Solisti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

solisti (5)

1. (musiikki) soolon esittävä muusikko
2. (musiikki) yhtyeen laulaja

Ääntäminen

• IPA: [ˈsʷo̞listi]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	solisti	solistit
genetiivi	solistin	solistien (solistein)
partitiivi	solistia	solisteja
akkusatiivi	solisti; solistin	solistit
sisäpaikallissijat
inessiivi	solistissa	solisteissa
elatiivi	solistista	solisteista
illatiivi	solistiin	solisteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	solistilla	solisteilla
ablatiivi	solistilta	solisteilta
allatiivi	solistille	solisteille
muut sijamuodot
essiivi	solistina	solisteina
translatiivi	solistiksi	solisteiksi
abessiivi	solistitta	solisteitta
instruktiivi	–	solistein
komitatiivi	–	solisteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	solisti-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. soolon esittäjä

englanti: soloist ruotsi: solist

saksa: Solist m., Solistin f.

Liittyvät sanat

• laulaja, vokalisti

Yhdyssanat

instrumentaalisolisti, laulusolisti, pianosolisti, poskisolisti, soitinsolisti, solistikonsertti, viulusolisti

Aiheesta muualla

• solisti Kielitoimiston sanakirjassa