soljen

Suomi

Substantiivi

soljen

1. yksikön akkusatiivimuoto sanasta solki
2. yksikön genetiivimuoto sanasta solki

Kroatia

Verbi

sȍljen

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfektin maskuliini verbistä soliti (”suolata”)

Ääntäminen

• IPA: /'sôʎen/

Taivutus

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö				monikko
	maskuliini		neutri	feminiini	maskuliini	neutri	feminiini
	elollinen	eloton
nominatiivi	soljenepäm, soljenimäär		soljeno	soljena	soljeni	soljena	soljene
genetiivi	soljenaepäm, soljenog(a)määr			soljene	soljenih
datiivi‑lokatiivi	soljenuepäm, soljenom(e/u)määr			soljenoj	soljenim(a)
akkusatiivi	soljenaepäm soljenogmäär	soljenepäm soljenimäär	soljeno	soljenu	soljene	soljena	soljene
instrumentaali	soljenim			soljenom	soljenim(a)