sopa

Suomi

Substantiivi

sopa (10-E)

1. (vanhahtava) asu, vaatetus, puku

Ääntäminen

• IPA: /ˈsopɑ/
• tavutus: so‧pa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sopa	sovat
genetiivi	sovan	sopien (sopain)
partitiivi	sopaa	sopia
akkusatiivi	sopa; sovan	sovat
sisäpaikallissijat
inessiivi	sovassa	sovissa
elatiivi	sovasta	sovista
illatiivi	sopaan	sopiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sovalla	sovilla
ablatiivi	sovalta	sovilta
allatiivi	sovalle	soville
muut sijamuodot
essiivi	sopana	sopina
translatiivi	sovaksi	soviksi
abessiivi	sovatta	sovitta
instruktiivi	–	sovin
komitatiivi	–	sopine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sova-
vahva vartalo	sopa-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: sopia

Yhdyssanat

• sotisopa

Aiheesta muualla

• sopa Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Substantiivi

sopa f. (monikko sopas)

1. keitto, soppa

Liittyvät sanat

• caldo

Ruotsi

Substantiivi

sopa yl. (1) (yks. määr. sopan [luo], mon. epämäär. sopor[luo], mon. määr. soporna [luo])

1. jäte

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• sopbil, sophämtare

Verbi

sopa (1)

1. lakaista, puhdistaa

Taivutus

Taivutus – sopa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	sopar[luo]	sopas
imperfekti	sopade	sopades
supiini	sopat	sopats
imperatiivi	sopa	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: sopa
• passiivin infinitiivi: sopas
• aktiivin part. prees: sopande[luo]
• passiivin part. prees: sopandes
• part. perf.: yl. sopad, n. sopat, määr./mon. sopade

Liittyvät sanat

• sopborste

Aiheesta muualla

• sopa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)