sortua

Suomi

Verbi

sortua (52-K) (taivutus[luo])

1. romahtaa, hajota painovoiman vaikutuksesta

   romahtaa kasaan

   hajota maan tasalle

2. myöntyä itseltään kieltämään asiaan

   myötyä juomaan viinaa raittiin jakson päätteeksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈsort̪uɑˣ/
• tavutus: sor‧tu‧a

Etymologia

• verbi sortaa (vahva vartalo sort|a- + pääte -ua)

Käännökset

1. hajota painovoiman vaikutuksesta

englanti: collapse

viro: kokku varisema

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sortuma, sortuminen

Aiheesta muualla

• sortua Kielitoimiston sanakirjassa