sorvari

Suomi

Substantiivi

sorvari (6)

1. sorvaaja

Ääntäminen

• IPA: /ˈsorʋɑri/
• tavutus: sor‧va‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sorvari	sorvarit
genetiivi	sorvarin	sorvarien sorvareiden sorvareitten
partitiivi	sorvaria	sorvareita sorvareja
akkusatiivi	sorvari; sorvarin	sorvarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	sorvarissa	sorvareissa
elatiivi	sorvarista	sorvareista
illatiivi	sorvariin	sorvareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sorvarilla	sorvareilla
ablatiivi	sorvarilta	sorvareilta
allatiivi	sorvarille	sorvareille
muut sijamuodot
essiivi	sorvarina	sorvareina
translatiivi	sorvariksi	sorvareiksi
abessiivi	sorvaritta	sorvareitta
instruktiivi	–	sorvarein
komitatiivi	–	sorvareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sorvari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi sorvata (vokaalivartalo sorvaa- ) + johdin -ri

Aiheesta muualla

• sorvari Kielitoimiston sanakirjassa