sprii

Suomi

Substantiivi

sprii (18)

1. (kemia) väkiviina, pirtu

Ääntäminen

• IPA: /ˈspriː/
• tavutus: sprii

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sprii	spriit
genetiivi	spriin	spriiden spriitten
partitiivi	spriitä	spriitä
akkusatiivi	sprii; spriin	spriit
sisäpaikallissijat
inessiivi	spriissä	spriissä
elatiivi	spriistä	spriistä
illatiivi	spriihin	spriihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	spriillä	spriillä
ablatiivi	spriiltä	spriiltä
allatiivi	spriille	spriille
muut sijamuodot
essiivi	spriinä	spriinä
translatiivi	spriiksi	spriiksi
abessiivi	spriittä	spriittä
instruktiivi	–	spriin
komitatiivi	–	spriine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sprii-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. väkiviina, pirtu

englanti: rubbing alcohol

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

jodisprii, kuivasprii, puusprii, spriikeitin, taloussprii, teollisuussprii

Aiheesta muualla

• sprii Kielitoimiston sanakirjassa