sulkava

Suomi

Substantiivi

sulkava (10)

1. (eläintiede) Särkikalojen heimon planktonia ja pohjaeläimiä syövä makean veden parvikala (Abramis ballerus), jota tavataan eteläisessä ja keskisessä Suomessa, myös paikoin eteläisellä rannikkoalueella. Sulkavan selkäevä on korkea, pitkässä peräevässä on 37 — 46 eväruotoa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsulkɑʋɑ/
• tavutus: sul‧ka‧va

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sulkava	sulkavat
genetiivi	sulkavan	sulkavien (sulkavain)
partitiivi	sulkavaa	sulkavia
akkusatiivi	sulkava; sulkavan	sulkavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	sulkavassa	sulkavissa
elatiivi	sulkavasta	sulkavista
illatiivi	sulkavaan	sulkaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sulkavalla	sulkavilla
ablatiivi	sulkavalta	sulkavilta
allatiivi	sulkavalle	sulkaville
muut sijamuodot
essiivi	sulkavana	sulkavina
translatiivi	sulkavaksi	sulkaviksi
abessiivi	sulkavatta	sulkavitta
instruktiivi	–	sulkavin
komitatiivi	–	sulkavine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sulkava-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Abramis ballerus

azeri: göy balıq englanti: zope, blue bream ruotsi: far yl.

saksa: Zope, Pleinze f. viro: abakala

Liittyvät sanat

• lahna, pasuri

Aiheesta muualla

• sulkava Kielitoimiston sanakirjassa
• sulkava Tieteen termipankissa