sulloa

Suomi

Verbi

sulloa (52) (taivutus[luo])

1. ahtaa (erit. vaatteita ta jtk muuta pehmeää)

   Mies luki rauhassa lehteä taustalla, kun pankkivirkailijat alkoivat sulloa seteleitä ryöstäjän säkkiin. (iltasanomat.fi)

   Haminassa aiotaan sulloa 50 oppilasta samaan luokkaan (uusisuomi.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈsulːoɑˣ/
• tavutus: sul‧lo‧a

Etymologia

Sanan alkuperä on tuntematon. Sillä ei ole vastineita suomen sukukielissä eikä sille ole keksitty lainaetymologiaa.^[1] Tämän verbin ensiesiintymä suomen kirjakielessä löytyy 1548 julkaistusta Mikael Agricolan teoksesta Se Wsi Testamenti.^[2]

Käännökset

1. ahtaa

turkki: tıkmak

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sullominen, sullonta

Aiheesta muualla

• sulloa Kielitoimiston sanakirjassa