suukapula

Katso artikkeli Suukapula Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

suukapula

1. ihmisen vaientamiseksi tai puheen estämiseksi suuhun pantu esine tai tukko, suun eteen sidottu kangas tms.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsuːˌkɑpulɑ/
• tavutus: suu‧ka‧pu‧la

Etymologia

yhdyssana sanoista suu ja kapula

Käännökset

1. vaientamiseksi käytetty esine

englanti: gag espanja: mordaza f. italia: bavaglio puola: knebel m. ranska: bâillon m. ruotsi: munkavle

saksa: Knebel m. tšekki: roubík m. turkki: ağız tıkacı ukraina: кляп m. venäjä: кляп m. viro: suutropp, suupulk

Aiheesta muualla

• suukapula Kielitoimiston sanakirjassa