suukko

Suomi

Substantiivi

suukko (1-A)

1. suudelma
2. nimitys eräälle makealle leivonnaiselle

Ääntäminen

• IPA: /ˈsuːkːo/
• tavutus: suuk‧ko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	suukko	suukot
genetiivi	suukon	suukkojen
partitiivi	suukkoa	suukkoja
akkusatiivi	suukko; suukon	suukot
sisäpaikallissijat
inessiivi	suukossa	suukoissa
elatiivi	suukosta	suukoista
illatiivi	suukkoon	suukkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	suukolla	suukoilla
ablatiivi	suukolta	suukoilta
allatiivi	suukolle	suukoille
muut sijamuodot
essiivi	suukkona	suukkoina
translatiivi	suukoksi	suukoiksi
abessiivi	suukotta	suukoitta
instruktiivi	–	suukoin
komitatiivi	–	suukkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	suuko-
vahva vartalo	suukko-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. suudelma

Ks. suudelma

2. leivonnainen

ruotsi: kyss

turkki: krembo

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: suukkonen
• verbit: suukottaa

Yhdyssanat

hyvänyönsuukko, lentosuukko, suukkosuu

Aiheesta muualla

• suukko Kielitoimiston sanakirjassa
• suukko Suomen etymologisessa sanakirjassa