syke

Suomi

Substantiivi

syke (48-A)

1. sydämen sykintä, pulssi
2. musiikin rytmi
3. (kuvaannollisesti) ....

   kaupungin yöelämän syke

Ääntäminen

• IPA: /ˈsykeˣ/
• tavutus: sy‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	syke	sykkeet
genetiivi	sykkeen	sykkeiden sykkeitten
partitiivi	sykettä	sykkeitä
akkusatiivi	syke; sykkeen	sykkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	sykkeessä	sykkeissä
elatiivi	sykkeestä	sykkeistä
illatiivi	sykkeeseen	sykkeisiin sykkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sykkeellä	sykkeillä
ablatiivi	sykkeeltä	sykkeiltä
allatiivi	sykkeelle	sykkeille
muut sijamuodot
essiivi	sykkeenä	sykkeinä
translatiivi	sykkeeksi	sykkeiksi
abessiivi	sykkeettä	sykkeittä
instruktiivi	–	sykkein
komitatiivi	–	sykkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sykkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	syket-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

suonensyke, sydämensyke, sykemittari, valtimonsyke

Aiheesta muualla

• syke Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3270 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa