taisteleva

Suomi

Verbi

taisteleva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä taistella

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	taisteleva	taistelevat
genetiivi	taistelevan	taistelevien (taistelevain)
partitiivi	taistelevaa	taistelevia
akkusatiivi	taisteleva; taistelevan	taistelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	taistelevassa	taistelevissa
elatiivi	taistelevasta	taistelevista
illatiivi	taistelevaan	taisteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	taistelevalla	taistelevilla
ablatiivi	taistelevalta	taistelevilta
allatiivi	taistelevalle	taisteleville
muut sijamuodot
essiivi	taistelevana	taistelevina
translatiivi	taistelevaksi	taisteleviksi
abessiivi	taistelevatta	taistelevitta
instruktiivi	–	taistelevin
komitatiivi	–	taistelevine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	taisteleva-
vahva vartalo	taisteleva-
konsonantti- vartalo	-