taittaa

Suomi

Verbi

taittaa (56-C) (taivutus)

1. taivuttaa pitkänomainen tai levymäinen kappale jostakin kohdasta niin, että taivutuskohtaan muodostuu terävä tai ainakin terävähkö kulma
2. määritellä painotuotteen ulkoasu
3. (fysiikka) aiheuttaa aaltoliikkeen suunnanmuutos kahden eri taitekertoimisen aineen rajapinnassa
4. kulkea

   taittaa matkaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: tait‧taa

Käännökset

1. taivuttaa pitkänomainen tai levymäinen kappale jostakin kohdasta niin, että taivutuskohtaan muodostuu terävä tai ainakin terävähkö kulma

englanti: fold espanja: plegar, doblar ranska: plier

ruotsi: vika venäjä: перегибать/перегнуть, складывать/сложить

Numero puuttuu. fysiikka, optiikka

englanti: refract espanja: refractar

saksa: brechen venäjä: преломлять

Numero puuttuu. kirjapaino

englanti: lay out

venäjä: верстать

Liittyvät sanat

• refraktoitua, refraktoida

Johdokset

• substantiivit: taite, taitos, taittaja, taittaminen, taitto
• verbit: frekventatiivinen taitella, passiivinen taittua

Aiheesta muualla

• taittaa Kielitoimiston sanakirjassa