taivutus
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
taivutus (39)
- (tekniikka) valmistusmenetelmä, jossa kappaleeseen tehdään taivuttamalla pysyviä muodonmuutoksia
- (kielitiede) sanojen muokkaaminen käyttökohteen, aseman lauseessa, tai semantiikan edellyttämään muotoon
- (urheilu, voimistelu) ojentamiselle vastakkainen voimisteluliike
- Oikeanlainen käsivarren taivutus saa aikaan sulavuuden vaikutelman.
- (tanssi) parin laskeminen taaksepäin taipuneeseen asentoon
Ääntäminen
- IPA: /ˈtɑiʋutus/
- IPA: [ˈt̪ɑ̝iʋuˌt̪us]
Taivutus
Etymologia
Käännökset
2. kielitiede
|
|
3. voimistelu
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
- [1, 2] tekniikka, kielitiede: taivuttaminen
- [2] kielitiede: taipuminen
Alakäsitteet
- [2] kielitiede: (nominin) deklinaatio
- [2] kielitiede: (verbin) konjugaatio
Yhdyssanat
- pääntaivutus, taivutusasento, taivutusjännitys, taivutuskoe, taivutuskoje, taivutuskone, taivutuskulma, taivutusliike, taivutusluokka, taivutusmomentti, taivutusmuoto, taivutuspihdit, taivutuspääte, taivutusrasitus, taivutussuunta, taivutustapa, taivutustyyppi, taivutustyö, taivutusvartalo, taivutusverso, taivutusväistö, vartalontaivutus
Aiheesta muualla
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads