titraus

Katso artikkeli Titraus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

titraus (39)

1. tunnetun yhdisteen pitoisuuden määrittely liuoksessa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪it̪rɑus/ tai /ˈt̪it̪rɑu̯s/
• tavutus: tit‧ra‧us / tit‧raus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	titraus	titraukset
genetiivi	titrauksen	titrausten titrauksien
partitiivi	titrausta	titrauksia
akkusatiivi	titraus; titrauksen	titraukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	titrauksessa	titrauksissa
elatiivi	titrauksesta	titrauksista
illatiivi	titraukseen	titrauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	titrauksella	titrauksilla
ablatiivi	titraukselta	titrauksilta
allatiivi	titraukselle	titrauksille
muut sijamuodot
essiivi	titrauksena	titrauksina
translatiivi	titraukseksi	titrauksiksi
abessiivi	titrauksetta	titrauksitta
instruktiivi	–	titrauksin
komitatiivi	–	titrauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	titraukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	titraus-

Etymologia

• verbi titrata (vokaalivartalo titraa- ) + johdin -us

Käännökset

1. pitoisuuden määrittely

englanti: titration

Aiheesta muualla

• titraus Kielitoimiston sanakirjassa