tolvana

Suomi

Substantiivi

tolvana (12)

1. (arkikieltä, haukkumasana) yksinkertaisesta, typerästä ihmisestä

   Etkö sinä tolvana edes kuuntele?

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪olʋɑnɑ/
• tavutus: tol‧va‧na

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tolvana	tolvanat
genetiivi	tolvanan	tolvanoiden tolvanoitten (tolvanain)
partitiivi	tolvanaa	tolvanoita
akkusatiivi	tolvana; tolvanan	tolvanat
sisäpaikallissijat
inessiivi	tolvanassa	tolvanoissa
elatiivi	tolvanasta	tolvanoista
illatiivi	tolvanaan	tolvanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tolvanalla	tolvanoilla
ablatiivi	tolvanalta	tolvanoilta
allatiivi	tolvanalle	tolvanoille
muut sijamuodot
essiivi	tolvanana	tolvanoina
translatiivi	tolvanaksi	tolvanoiksi
abessiivi	tolvanatta	tolvanoitta
instruktiivi	–	tolvanoin
komitatiivi	–	tolvanoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tolvana-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

venäjän sanasta болванка (bolvánka), болван

Käännökset

1. tolvana

englanti: ignoramus, blockhead

viro: tolvan, tohvan, tola, tobu

Liittyvät sanat

• tolvata

Aiheesta muualla

• tolvana Kielitoimiston sanakirjassa