troon

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Englanti

Substantiivi

troon (monikko troons)

  1. (puhekieltä, usein halventava) transu

Viro

Substantiivi

troon (gen. trooni, part. trooni)

  1. (esine) valtaistuin
  2. (kuvaannollinen) valtaistuin, valta
    Kuningas sai, tuli troonile – Kuningas nousi valtaistuimelle (tuli hallitsijaksi)
    tõugati, kukutati troonilt; loobus troonist – syöstiin valtaistuimelta, luopui valtaistuimesta

Taivutus

  Näytä/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiivitroontroonid
genetiivitroonitroonide
partitiivitroonitroone
troonisid
illatiivitrooni
troonisse
troonidesse
inessiivitroonistroonides
elatiivitroonisttroonidest
allatiivitrooniletroonidele
adessiivitrooniltroonidel
ablatiivitroonilttroonidelt
translatiivitroonikstroonideks
terminatiivitrooninitroonideni
essiivitrooninatroonidena
abessiivitroonitatroonideta
komitatiivitroonigatroonidega
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads