tulkkaus

Katso artikkeli Tulkkaus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

tulkkaus (39)

1. puhetilanteissa tapahtuva käännösviestintä, jonka tavoitteena on mahdollistaa kahden tai useamman eri kieliä ja kulttuureita edustavan henkilön välinen suullinen kommunikaatio

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ulkːɑus/ tai /ˈt̪ulkːɑu̯s/
• tavutus: tulk‧ka‧us / tulk‧kaus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tulkkaus	tulkkaukset
genetiivi	tulkkauksen	tulkkausten tulkkauksien
partitiivi	tulkkausta	tulkkauksia
akkusatiivi	tulkkaus; tulkkauksen	tulkkaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	tulkkauksessa	tulkkauksissa
elatiivi	tulkkauksesta	tulkkauksista
illatiivi	tulkkaukseen	tulkkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tulkkauksella	tulkkauksilla
ablatiivi	tulkkaukselta	tulkkauksilta
allatiivi	tulkkaukselle	tulkkauksille
muut sijamuodot
essiivi	tulkkauksena	tulkkauksina
translatiivi	tulkkaukseksi	tulkkauksiksi
abessiivi	tulkkauksetta	tulkkauksitta
instruktiivi	–	tulkkauksin
komitatiivi	–	tulkkauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tulkkaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tulkkaus-

Etymologia

• verbi tulkata ((vahva) vokaalivartalo tulkkaa- ) + johdin -us

Käännökset

1. käännösviestintä

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• simultaanitulkkaus

Aiheesta muualla

• tulkkaus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 120, 137 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa