tulovero

Katso artikkeli Tulovero Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

tulovero (1)

1. tuloista perittävä vero, joka yleensä tarkoittaa joko ansiotuloveroa tai pääomatuloveroa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uloˌʋero/
• tavutus: tu‧lo‧ve‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tulovero	tuloverot
genetiivi	tuloveron	tuloverojen
partitiivi	tuloveroa	tuloveroja
akkusatiivi	tulovero; tuloveron	tuloverot
sisäpaikallissijat
inessiivi	tuloverossa	tuloveroissa
elatiivi	tuloverosta	tuloveroista
illatiivi	tuloveroon	tuloveroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tuloverolla	tuloveroilla
ablatiivi	tuloverolta	tuloveroilta
allatiivi	tuloverolle	tuloveroille
muut sijamuodot
essiivi	tuloverona	tuloveroina
translatiivi	tuloveroksi	tuloveroiksi
abessiivi	tuloverotta	tuloveroitta
instruktiivi	–	tuloveroin
komitatiivi	–	tuloveroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tulovero-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista tulo ja vero

Käännökset

1. tuloista perittävä vero

englanti: income tax

Aiheesta muualla

• tulovero Kielitoimiston sanakirjassa