tunarointi

Suomi

Substantiivi

tunarointi (5)

1. (arkikieltä) möhläys, epäonnistuminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪unɑˌroi̯nt̪i/
• tavutus: tu‧na‧roin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tunarointi	tunaroinnit
genetiivi	tunaroinnin	tunarointien (tunarointein)
partitiivi	tunarointia	tunarointeja
akkusatiivi	tunarointi; tunaroinnin	tunaroinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	tunaroinnissa	tunaroinneissa
elatiivi	tunaroinnista	tunaroinneista
illatiivi	tunarointiin	tunarointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tunaroinnilla	tunaroinneilla
ablatiivi	tunaroinnilta	tunaroinneilta
allatiivi	tunaroinnille	tunaroinneille
muut sijamuodot
essiivi	tunarointina	tunarointeina
translatiivi	tunaroinniksi	tunaroinneiksi
abessiivi	tunaroinnitta	tunaroinneitta
instruktiivi	–	tunaroinnein
komitatiivi	–	tunarointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	tunaroinni-
vahva vartalo	tunarointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi tunaroida (vartalo tunaroi- ) + johdin -nti

Käännökset

1. möhläys, epäonnistuminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• tunarointi Kielitoimiston sanakirjassa