tunnus
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
tunnus (39)
- tietyssä joukossa yksiselitteinen nimi jollekin asialle
- henkilötunnus, käyttäjätunnus
- muu merkki, josta asia tunnistetaan
- liiketunnus
- (kielitiede) sanan taivutusmuotoa ilmaiseva pääte
- monikon tunnus
- (fysiikka) suureelle tai yksikölle annettu merkki tai lyhyt merkkiyhdistelmä
Taivutus
Etymologia
Mahdollisesti johdettu verbistä tuntea
Käännökset
1. tietyssä joukossa yksiselitteinen nimi jollekin asialle
|
|
Liittyvät sanat
- tunnustuksellinen
- tunnustukseton
Yhdyssanat
alkumusiikki, henkilötunnus, joukko-osastotunnus, kansallisuustunnus, kielitunnus, käyttäjätunnus, liiketunnus, rekisteritunnus, sosiaaliturvatunnus, tunnuskirjain, tunnuskuva, tunnuskuvio, tunnuslause, tunnuslevy, tunnusluku, tunnusmajakka, tunnusmusiikki, tunnussana, tunnussävel, tunnussävelmä, tunnusteko, tunnusvalo, tunnusväri, verkkotunnus, yksikkötunnus
Aiheesta muualla
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads