uhmaa

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

uhmaa

  1. yksikön partitiivimuoto sanasta uhma

Verbi

uhmaa

  1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä uhmata
  2. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uhmata
  3. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uhmata
  4. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uhmata

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads