ulkona

Suomi

Adverbi

ulkona (komparatiivi ulompana, superlatiivi uloimpana)

1. jonkin ulkopuolella, ei sisällä

   Koiran kieli roikkui ulkona.

2. (puhekieltä) olla tietämätön puheena olevasta asiasta

   En tiedä mistä puhutte, olen aivan ulkona.

3. (urheilu) pelialueen rajan ulkopuolella

   Syöttö oli ulkona.

   Viimeinen lyönti on ulkona ― laiton lyönti ja palo.

4. ulkoilmassa

   Ulkona on monin verroin hauskempi pyöräillä, kuin polkea korvikkeena olevalla kuntopyörällä.

5. poissa omasta kodista

   Pyhänä käymme ulkona syömässä.

   Vaimo käy tyttöjen kanssa ulkona.

Ääntäminen

• IPA: /ˈulkonɑ/
• tavutus: ul‧ko‧na

Huomautukset

Sanaa käytetään osana seuraavaa tulo-, olo- ja erosijasarjaa:

→○	ulos
○	ulkona
○→	ulkoa

Etymologia

Lokatiivi sanasta ulko-: ulko- + -na

Käännökset

1. jonkin ulkopuolella, ei sisällä

englanti: out, outside ido: extere norja: ute puola: na zewnątrz

ranska: dehors ruotsi: ute tšekki: venku venäjä: снаружи

4. ulkoilmassa

Ks. ulkoilmassa

Liittyvät sanat

• pihalla
• ulkoilma

Vastakohdat

• sisällä, sisässä

Yhdyssanat

• ulkonaliikkumiskielto

Aiheesta muualla

• ulkona Kielitoimiston sanakirjassa
• ulkona Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 247 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa