umpu

Suomi

Substantiivi

umpu (1-H)

1. (varsinkin runokielessä) kukan nuppu

Ääntäminen

• IPA: /ˈumpu/
• tavutus: um‧pu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	umpu	ummut
genetiivi	ummun	umpujen
partitiivi	umpua	umpuja
akkusatiivi	umpu; ummun	ummut
sisäpaikallissijat
inessiivi	ummussa	ummuissa
elatiivi	ummusta	ummuista
illatiivi	umpuun	umpuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ummulla	ummuilla
ablatiivi	ummulta	ummuilta
allatiivi	ummulle	ummuille
muut sijamuodot
essiivi	umpuna	umpuina
translatiivi	ummuksi	ummuiksi
abessiivi	ummutta	ummuitta
instruktiivi	–	ummuin
komitatiivi	–	umpuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	ummu-
vahva vartalo	umpu-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• umpu Kielitoimiston sanakirjassa