usutus

Suomi

Substantiivi

usutus (39)

1. usuttaminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈusut̪us/
• tavutus: u‧su‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	usutus	usutukset
genetiivi	usutuksen	usutusten usutuksien
partitiivi	usutusta	usutuksia
akkusatiivi	usutus; usutuksen	usutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	usutuksessa	usutuksissa
elatiivi	usutuksesta	usutuksista
illatiivi	usutukseen	usutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	usutuksella	usutuksilla
ablatiivi	usutukselta	usutuksilta
allatiivi	usutukselle	usutuksille
muut sijamuodot
essiivi	usutuksena	usutuksina
translatiivi	usutukseksi	usutuksiksi
abessiivi	usutuksetta	usutuksitta
instruktiivi	–	usutuksin
komitatiivi	–	usutuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	usutukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	usutus-

Etymologia

verbi usuttaa (heikko vartalo usuta- ) + johdin -us

Käännökset

1. usuttaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• usutus Kielitoimiston sanakirjassa