vaatimaton

Suomi

Adjektiivi

vaatimaton (34-C) (komparatiivi vaatimattomampi, superlatiivi vaatimattomin) (taivutus[luo])

1. omaa tärkeyttään korostamaton
2. vähään tyytyvä

   Joni Jaakkola on muuten todella vaatimaton kaveri!

3. vähäarvoinen, heikkotasoinen

   Vaikka joukkueen majapaikka oli melkoisen vaatimaton, pelisuoritus ei sellaiseksi jäänyt.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑːt̪iˌmɑt̪on/
• tavutus: vaa‧ti‧ma‧ton

Käännökset

1. omaa tärkeyttään korostamaton

englanti: humble, unassuming

ranska: modeste

Liittyvät sanat

• nöyrä

Vastakohdat

vaativa

Johdokset

• adverbit: vaatimattomasti
• substantiivit: vaatimattomuus

Aiheesta muualla

• vaatimaton Kielitoimiston sanakirjassa
• vaatimaton Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 50, 1203 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

vaatimaton (34-C)

1. (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä vaatia

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vaatimaton	vaatimattomat
genetiivi	vaatimattoman	vaatimattomien (vaatimatonten)
partitiivi	vaatimatonta	vaatimattomia
akkusatiivi	vaatimaton; vaatimattoman	vaatimattomat
sisäpaikallissijat
inessiivi	vaatimattomassa	vaatimattomissa
elatiivi	vaatimattomasta	vaatimattomista
illatiivi	vaatimattomaan	vaatimattomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vaatimattomalla	vaatimattomilla
ablatiivi	vaatimattomalta	vaatimattomilta
allatiivi	vaatimattomalle	vaatimattomille
muut sijamuodot
essiivi	vaatimattomana (vaatimatonna)	vaatimattomina
translatiivi	vaatimattomaksi	vaatimattomiksi
abessiivi	vaatimattomatta	vaatimattomitta
instruktiivi	–	vaatimattomin
komitatiivi	–	vaatimattomine
vartalot
vokaalivartalo	{{{vart.vok}}}
heikko vartalo	{{{vart.heik}}}
vahva vartalo	{{{vart.vah}}}
konsonantti- vartalo	{{{vart.kons}}}