vaka

Suomi

Adjektiivi

vaka

1. vakaa, rauhallinen, rehellinen, totinen

   Vaka vanha Väinämöinen

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑkɑ/
• tavutus: va‧ka

Etymologia

Sanan ”vaka” syrjäytti pitkävokaalinen muoto ”vakaa” vasta 1900-luvun alussa.

Sanalla lienee yhteys viron väga-sanaan, lausutaan [väka]. Esimerkiksi väga vana on suomeksi tosi vanha / vaka vanha.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: vakainen, vakava, vakinainen, vakituinen
• substantiivit: vakio, vakaumus
• verbit: vakiintua, vakauttaa, vakuuttaa

Yhdyssanat

vakakuva

Aiheesta muualla

• vaka Kielitoimiston sanakirjassa

Niue

Substantiivi

vaka

1. kanootti

Ruotsi

Substantiivi

vaka yl. (1) (yks. määr. vakan [luo], mon. epämäär. vakor [luo], mon. määr. vakorna [luo])

1. valvominen, vahtiminen

Verbi

vaka (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

1. valvoa, vahtia

Tokelau

Substantiivi

vaka

1. kanootti

Turkki

Substantiivi

vaka -sı

1. tapahtuma

Tuvalu

Substantiivi

vaka

1. kanootti