vallitus

Suomi

Substantiivi

vallitus (39)

1. vallittaminen
2. sen tulos

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vallitus	vallitukset
genetiivi	vallituksen	vallitusten vallituksien
partitiivi	vallitusta	vallituksia
akkusatiivi	vallitus; vallituksen	vallitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	vallituksessa	vallituksissa
elatiivi	vallituksesta	vallituksista
illatiivi	vallitukseen	vallituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vallituksella	vallituksilla
ablatiivi	vallitukselta	vallituksilta
allatiivi	vallitukselle	vallituksille
muut sijamuodot
essiivi	vallituksena	vallituksina
translatiivi	vallitukseksi	vallituksiksi
abessiivi	vallituksetta	vallituksitta
instruktiivi	–	vallituksin
komitatiivi	–	vallituksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vallitukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vallitus-

Etymologia

verbi vallittaa (heikko vartalo vallita- ) + johdin -us

Käännökset

1. vallittaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

2. sen tulos

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.