vasallius

Suomi

Substantiivi

vasallius (40)

1. se, että on vasalli; vasallina oleminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑsɑlˌlius/ tai /ˈʋɑsɑlːiu̯s/
• tavutus: va‧sal‧li‧us / va‧sal‧lius

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vasallius	vasalliudet
genetiivi	vasalliuden	vasalliuksien
partitiivi	vasalliutta	vasalliuksia
akkusatiivi	vasallius; vasalliuden	vasalliudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vasalliudessa	vasalliuksissa
elatiivi	vasalliudesta	vasalliuksista
illatiivi	vasalliuteen	vasalliuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vasalliudella	vasalliuksilla
ablatiivi	vasalliudelta	vasalliuksilta
allatiivi	vasalliudelle	vasalliuksille
muut sijamuodot
essiivi	vasalliutena	vasalliuksina
translatiivi	vasalliudeksi	vasalliuksiksi
abessiivi	vasalliudetta	vasalliuksitta
instruktiivi	–	vasalliuksin
komitatiivi	–	vasalliuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vasalliude-
vahva vartalo	vasalliute-
konsonantti- vartalo	vasalliut-

Etymologia

• substantiivi vasalli + johdin -us

Käännökset

1. se, että on vasalli

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• vasallius Kielitoimiston sanakirjassa