vauraus

Suomi

Substantiivi

vauraus (40)

1. se, että on vauras

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑu̯rɑus/ tai /ˈʋɑu̯rɑu̯s/
• tavutus: vau‧ra‧us / vau‧raus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vauraus	vauraudet
genetiivi	vaurauden	vaurauksien
partitiivi	vaurautta	vaurauksia
akkusatiivi	vauraus; vaurauden	vauraudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vauraudessa	vaurauksissa
elatiivi	vauraudesta	vaurauksista
illatiivi	vaurauteen	vaurauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vauraudella	vaurauksilla
ablatiivi	vauraudelta	vaurauksilta
allatiivi	vauraudelle	vaurauksille
muut sijamuodot
essiivi	vaurautena	vaurauksina
translatiivi	vauraudeksi	vaurauksiksi
abessiivi	vauraudetta	vaurauksitta
instruktiivi	–	vaurauksin
komitatiivi	–	vaurauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vauraude-
vahva vartalo	vauraute-
konsonantti- vartalo	vauraut-

Etymologia

adjektiivi vauras (vokaalivartalo vauraa- ) + johdin -us

Käännökset

1. se, että on vauras

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• varakkuus

Aiheesta muualla

• vauraus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1039 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa