venhe

Suomi

Substantiivi

venhe (48)

1. (runollinen) vene

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋenheˣ/
• tavutus: ven‧he

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	venhe	venheet
genetiivi	venheen	venheiden venheitten
partitiivi	venhettä	venheitä
akkusatiivi	venhe; venheen	venheet
sisäpaikallissijat
inessiivi	venheessä	venheissä
elatiivi	venheestä	venheistä
illatiivi	venheeseen	venheisiin venheihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	venheellä	venheillä
ablatiivi	venheeltä	venheiltä
allatiivi	venheelle	venheille
muut sijamuodot
essiivi	venheenä	venheinä
translatiivi	venheeksi	venheiksi
abessiivi	venheettä	venheittä
instruktiivi	–	venhein
komitatiivi	–	venheine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	venhee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	venhet-