verstas

Suomi

Substantiivi

verstas (41)

1. metallin tai puun työstöön tarkoitettu tila

Ääntäminen

• IPA: [ˈʋerstɑs]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	verstas	verstaat
genetiivi	verstaan	verstaiden verstaitten
partitiivi	verstasta	verstaita
akkusatiivi	verstas; verstaan	verstaat
sisäpaikallissijat
inessiivi	verstaassa	verstaissa
elatiivi	verstaasta	verstaista
illatiivi	verstaaseen	verstaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	verstaalla	verstailla
ablatiivi	verstaalta	verstailta
allatiivi	verstaalle	verstaille
muut sijamuodot
essiivi	verstaana	verstaina
translatiivi	verstaaksi	verstaiksi
abessiivi	verstaatta	verstaitta
instruktiivi	–	verstain
komitatiivi	–	verstaine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	verstaa-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	verstas-

Etymologia

ruotsin sanasta verkstad

Käännökset

1. metallin tai puun työstöön tarkoitettu tila

bulgaria: цех m. englanti: workshop ido: ateliero ruotsi: verkstad

saksa: Werk n., Werkstatt f. venäjä: цех m. viro: töökoda

Liittyvät sanat

Synonyymit

• paja, työpaja

Yhdyssanat

metalliverstas, nahkurinverstas, puusepänverstas, puuverstas, suutarinverstas

Aiheesta muualla

• verstas Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Substantiivi

verstas

1. monikkomuoto sanasta versta