virpula

Suomi

Substantiivi

virpula (12)

1. (puhekieltä) hiuslenkki

Ääntäminen

• IPA: [ˈʋirpulɑ]

Tavutus

• tavutus: vir‧pu‧la

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	virpula	virpulat
genetiivi	virpulan	virpuloiden virpuloitten (virpulain)
partitiivi	virpulaa	virpuloita
akkusatiivi	virpula; virpulan	virpulat
sisäpaikallissijat
inessiivi	virpulassa	virpuloissa
elatiivi	virpulasta	virpuloista
illatiivi	virpulaan	virpuloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	virpulalla	virpuloilla
ablatiivi	virpulalta	virpuloilta
allatiivi	virpulalle	virpuloille
muut sijamuodot
essiivi	virpulana	virpuloina
translatiivi	virpulaksi	virpuloiksi
abessiivi	virpulatta	virpuloitta
instruktiivi	–	virpuloin
komitatiivi	–	virpuloine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	virpula-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. hiuslenkki

Ks. hiuslenkki