virtaama

Suomi

Substantiivi

virtaama (10)

Katso artikkeli Virtaama Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. tilavuusvirta, virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	virtaama	virtaamat
genetiivi	virtaaman	virtaamien (virtaamain)
partitiivi	virtaamaa	virtaamia
akkusatiivi	virtaama; virtaaman	virtaamat
sisäpaikallissijat
inessiivi	virtaamassa	virtaamissa
elatiivi	virtaamasta	virtaamista
illatiivi	virtaamaan	virtaamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	virtaamalla	virtaamilla
ablatiivi	virtaamalta	virtaamilta
allatiivi	virtaamalle	virtaamille
muut sijamuodot
essiivi	virtaamana	virtaamina
translatiivi	virtaamaksi	virtaamiksi
abessiivi	virtaamatta	virtaamitta
instruktiivi	–	virtaamin
komitatiivi	–	virtaamine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	virtaama-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi virrata ((vahva) vokaalivartalo virtaa- ) + johdin -ma