voitelu

Suomi

Substantiivi

voitelu (2)

1. voitelemisen toteuttaminen

   Sääskiöljyllä voitelu on vanha hyttystentorjuntamenetelmä.

   Suksien voiteluun on kehitetty uusia menetelmiä.

2. voiteleminen

   Tämä uusi synteettinen öljy mullistaa moottorisi voitelun!

3. (kristinusko) jokin kirkollisista tai hengellisistä toimituksista, joissa henkilö (joissakin tapauksissa myös eläin tai esine) voidellaan öljyllä

   Pappi antoi kuolevalle viimeisen voitelun.

4. (kristinusko) Pyhästä Hengestä tai armolahjasta osalliseksi tuleminen tai osallisena oleminen
5. (arkikieltä) lahjonta

   Virkamiehet ovat perinteisesti tarvinneet voitelua asioiden edistämiseksi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋoi̯t̪elu/
• tavutus: voi‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	voitelu	voitelut
genetiivi	voitelun	voitelujen voiteluiden voiteluitten
partitiivi	voitelua	voiteluita voiteluja
akkusatiivi	voitelu; voitelun	voitelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	voitelussa	voiteluissa
elatiivi	voitelusta	voiteluista
illatiivi	voiteluun	voiteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	voitelulla	voiteluilla
ablatiivi	voitelulta	voiteluilta
allatiivi	voitelulle	voiteluille
muut sijamuodot
essiivi	voiteluna	voiteluina
translatiivi	voiteluksi	voiteluiksi
abessiivi	voitelutta	voiteluitta
instruktiivi	–	voiteluin
komitatiivi	–	voiteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	voitelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi voidella ((vahva) vokaalivartalo voitele- ) + johdin -u

Liittyvät sanat

• rasva
• voide
• voidella
• voitaa

Yhdyssanat

keskusvoitelu, kestovoitelu, painevoitelu, roiskevoitelu, sairaanvoitelu, voiteluaine, voitelujärjestelmä, voitelunippa, voitelupuristin, voiteluraha, voiteluteho, voiteluvirhe, voiteluöljy

Sanaliitot

• viimeinen voitelu

Aiheesta muualla

• voitelu Kielitoimiston sanakirjassa