vuolle

Suomi

Substantiivi

vuolle (48-I)

1. joen, puron tms. kohta, jossa vesi virtaa kovemmin

   Tämän äkkisyvän kallionpielisen salmen toisella puolella ei järvi isosti leviä, vaan viruu soikulaisena vuolteena ja kapeentuu vähän matkan päässä taas kapeentumistansa Purimonsalmeksi. (Yrjö Koskinen: Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä, 1851)

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋuo̯lːeˣ/
• tavutus: vuol‧le

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vuolle	vuolteet
genetiivi	vuolteen	vuolteiden vuolteitten
partitiivi	vuolletta	vuolteita
akkusatiivi	vuolle; vuolteen	vuolteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vuolteessa	vuolteissa
elatiivi	vuolteesta	vuolteista
illatiivi	vuolteeseen	vuolteisiin vuolteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vuolteella	vuolteilla
ablatiivi	vuolteelta	vuolteilta
allatiivi	vuolteelle	vuolteille
muut sijamuodot
essiivi	vuolteena	vuolteina
translatiivi	vuolteeksi	vuolteiksi
abessiivi	vuolteetta	vuolteitta
instruktiivi	–	vuoltein
komitatiivi	–	vuolteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vuoltee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vuollet-

Käännökset

1. kohta, jossa vesi virtaa kovemmin

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.