Johann Wolfgang von Goethe

saksalainen kirjailija, tieteilijä ja yleisnero (1749–1832) From Wikiquote, the free quote compendium

Remove ads
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan Weimarin valtion pääministeri.

Katso myös Harpunsoittaja, Itsepetos, Sumusarjat sekä Vaeltaja

Remove ads

Sitaatteja

  • "Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin, mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan ja tekemään minut onnelliseksi. [2]
  • "Halutaan: koira joka ei hauku eikä pure, joka syö lasimurskaa ja paskantaa timantteja." [3]
  • "Harmaata, rakas ystävä, on kaikki teoria, / ja vihreä elämän kultainen puu" ("Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, / Und grün des Lebens goldner Baum"). [4]
  • "Harrastelijan vika: halu oikopäätä yhdistää toisiinsa mielikuvitus ja tekniikka." [5]
  • "Harrastelijoilla ja naisilla ei ole kuin kalpea aavistus runoudesta." [5]
  • "Ihminen ei ole syntynyt olemaan vapaana" ("Der Mensch ist nicht geboren, frei zu sein"). [8]
  • "Ihminen sopeutuu helposti orjuuteen ja oppii nopeasti kuuliaiseksi kun hänen vapautensa häneltä viedään." [5]
  • "Ihmisen elämä - siinä hänen luonteensa." [5]
  • "Ihmiset sallivat että heidän vikansa osoitetaan heille, he sallivat että heitä rangaistaan niistä, kärsivällisesti he alistuvat monenlaiseen niiden tähden, he hermostuvat vasta kun heidän on pakko luopua niistä." [9]
  • "Ihmiskunta? Se on abstraktio. Muinaisista ajoista lähtien on ollut vain ihmisiä, ja vain ihmisiä tulee olemaankin." [5]
  • "Inhottava laulu! Hyi! Poliittinen laulu!" ("Ein garstig Lied! Pfui! Ein politisch Lied!". [5]
  • "Itsemurha on inhimillisen luonnon tapahtuma, joka vaatii jokaisen ihmisen huomiota ja jota pitää jokaisena aikakautena uudelleen käsitellä, miten paljon siitä sitten jo lieneekin puhuttu." [5]
  • "Jo turkaist' on, jos sodass' ei / saa haavaa sotamies. [10]
  • "Joka ei opi rakastamaan, sen täytyy oppia imartelemaan." [5]
  • "Joka ei osaa vieraita kieliä, ei tiedä mitään omastaankaan." [5]
  • "Jos ihminen pysähtyy pohtimaan ruumiillista tai siveellistä tilaansa, hän yleensä toteaa olevansa sairas." [5]
  • "Jos joku on kohtelias saksaksi, hän valehtelee." [5]
  • *Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?" ("Wenn ich dich lieb habe, was geht's dich an?"). [11]
  • "Järjen korkeudesta näyttää koko elämä ilkeältä sairaudelta ja koko maailma hulluinhuoneelta." [12]
  • "Järkevyydellä ja mielettömyydellä on kestettävänään samanlaiset vastaväitteet." [12]
  • "Kaikki, mikä syntyy, on sen arvoista että se tuhoutuu." [14]
  • "Kannustava kiitos arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen." [5]
  • "Kukaan ei tahdo tulla miksikään, jokainen tahtoo jo olla jotakin ("Kein Mensch will etwas werden, ein jeder will schon was sein"). [5]
  • "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti työtä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."
  • "Käytös on peili jossa jokainen esittelee omaa kuvaansa." [5]
  • "Lait periytyvät kuten sairaudetkin." [13]
  • "Lampuista tulee öljytahroja ja kynttilöitä pitää niistää; vain taivaallinen valo paistaa puhtaasti eikä likaa." [5]
  • "Luonnostaan meissä ei ole yhtään vikaa, joka ei voisi muuttua hyveeksi, eikä yhtään hyvettä, joka ei voisi muuttua paheeksi. Viimemainitut ovat arveluttavimmat." [18]
  • "Maailma on niin täynnä tomppeleita ja hulluja, ettei niitä tarvitse hulluinhuoneesta etsiä." [5]
  • "Maailmassa eletään vain kerran." [5]
  • "Mikä hallitus on paras? Se joka opettaa meidät itse hallitsemaan itseämme." [5]
  • "Meidän ei pidä viedä nuoruutemme vikoja vanhuuteemme, sillä vanhuus tuo mukanaan omat puutteensa." [19]
  • "Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta." [5]
  • "On hauskaa, kun nuoret napisee: / uus helkkää, vanha rapisee." [5]
  • "On paljon helpompaa sitoa seppele kuin löytää pää joka on sen arvoinen." [5]
  • "Pahin kaikista on opettaja joka ei tiedä enempää kuin oppilaiden on määrä oppia." [5]
  • "Päinvastoin kuin aikuiset lapset eivät juurikaan tunne tarvetta pettää itseään." [5]
  • "Runouden äänelle kuuro ihminen on barbaari; saakoon hän olla mikä on." [5]
  • "Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia" ("Die Baukunst ist eine ertarrte Musik"). [5]
  • "Taiteessa on paras kyllin hyvää." [5]
  • "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä." [5]
  • "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä." [5]
  • "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa." [5]
  • "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa." [5]
  • "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat." [5]
  • "Joka keski-ikäisenä yrittää toteuttaa varhaisen nuoruutensa toiveita ja unelmia, pettää itseään. Jokaisella ihmiselämän kymmenvuotisjaksolla on omat toiveensa, omat halunsa." [5]
  • "Monista asioista voin puhua vain Jumalan kanssa." [5]
  • "Ystävämme näyttävät meille, mitä voimme tehdä; vihamiehemme opettavat meille, mitä meidän pitää tehdä." [5]
  • "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto." [5]
  • "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen." [5]
  • "Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä kalaa." [5]
  • "Taikausko on elämän runoutta, eikä siis haittaa vaikka runoilija on taikauskoinen." [21]
  • "Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: 'Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla'." [5]
  • "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee." [5]
  • "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein." [5]
  • "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin." [5]
  • "Joka kestää vikojani, hän on minun herrani, vaikka hän olisi palvelijanikin." [5]
  • "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään." [5]
  • "Sanotaan, että itsekehu lemahtaa sieraimissa. Mutta sellaiselle hajulle, joka nousee toisten ihmisten aiheettomasta parjauksesta, ei ihmisillä näytä nenää olevankaan." [5]
  • "Sen joka ei odota miljoonaa lukijaa ei pitäisi kirjoittaa riviäkään." [5]
  • "Siis juokaamme!" ("Ergo bibamus!"). [5]
  • "Vain terveessä ruumiissa viihtyy voimakas sielu." [5]
  • "Viisautta on vain totuudessa." [23]
  • "Voimaton viha on kauhea tunne, sillä oikeastaan ei pitäisi vihata ketään, jota ei kykene tuhoamaan." [24]
  • "Yö on puolet elämästä, ja parempi puolisko." (SSSK)
  • "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.[5]
  • "Aloittaminen on aina hauskaa." [5]
  • "Vain voimalla ja oveluudella voi saada ihmisen tekemään mitä haluaa. Jotkut mainitsevat rakkaudenkin, mutta ei aurinkoa voi jäädä odottamaan, sillä joka hetki on elämälle kallis.[26]
  • "Lisää valoa." (Goethen viimeiset sanat)

Italienische Reise (1817)

Goethe kirjoitti alun perin vuonna 1817 julkaistun matkapäiväkirjansa Italian Journey vuosien 1786 - 1788 aikana ja hänen seuraavat ajatuksensa Italiasta ovat lainauksia kyseisestä teoksesta:

  • "Kyllä, olen viimein saapunut tähän maailman pääkaupunkiin! Nyt näen kaikkien nuoruuden unelmieni heräävän eloon... Vain Roomassa on mahdollista ymmärtää Roomaa."[27]
  • "Minulla ei ole muuta sanottavaa kaupungin kauneudesta ja sijainnista, joita on kuvailtu ja ylistetty usein. Kuten täällä sanotaan: Vedi Napoli e poi muori! — Nähdä Napoli ja kuolla! Napolilaista ei voi syyttää siitä, ettei hän koskaan halua jättää kaupunkiaan eikä sen runoilijoita, jotka laulavat sille ylistyslauluaan: olisi upeaa, jos seudulle syntyisi vaikka muutama Vesuvius lisää."[27]
  • "Lähdin Perugiasta viehättävänä aamuna ja koin jälleen omillani olemisen ilon. Kaupunki sijaitsee kauniissa paikassa ja näkymä järveltä on todellinen nautinto: ne näyt ovat nyt syöpyneet hyvin mieleni silmiin."[27]
  • ARMAAN LÄHEISYYS: "Sua aattelen, kun säihkyy meren seljät / tult' auringon; / sua aattelen, kun lähtehessä heljät / kuun kullat on. // Sun nään, kun peittää pölypilvi väikkyin / tien kaukaisen, / yöpolkuaan kun vaeltaja säikkyin / käy myöhäiseen. // Sua kuuntelen, kun kuohuin aallot pauhaa; / ma kuunteluun / monesti lehtoon käyn, kun henkii rauhaa / se illansuun. // Oon luonas, luo sa jäät, jos kuinka lähdet / sa kauas pois! / Jo saapuu yö - oi, jos sen tuike-tähdet / sun tuohon tois!"
  • KAUAS MENNEELLE: "Sun kadotinko, kaunokainen, / jo karkkositko kauas pois? / Jok' äänes sointu tuttavainen / viel' on kuin korvissani sois. // Kuin vaeltaja aamusäällä / sen siintoon turhaan tuijottaa: / ei leivoa hän päänsä päällä / näe korkealla laulavaa, // niin katseheni ange entää / taa vuorten, viitain, metsien, / kaikk', armas, lauleloni lentää / sua kutsuen, sua etsien."

(Runoja, Otava, 1928, suomentanut Otto Manninen)

Remove ads

Lähteet

  1. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 219. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 457. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 150. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 422. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 59. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 79. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 488. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 511. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 375. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  11. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 312. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  12. 1 2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 115. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  13. 1 2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 181. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  14. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 401. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  15. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 151. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  16. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 350. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  17. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 412. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  18. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  19. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 485. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  20. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 478. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  21. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 411. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  22. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 507. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  23. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 510. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  24. ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 502. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  25. ↑ William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I. Gummerrus, 1960.
  26. ↑ Greene, Robert: Valta – vallankäytön 48 lakia. Nemo, 2009.
  27. 1 2 3 Goethe, J.W. von. (1962). Italian Journey [1786 - 1788]. Käänt. W. H. Auden ja Elizabeth Mayer.
Remove ads
Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads