kirja

Finnice

Appellatio pronuntiatusque

• [ˈkirjɑ]

Formae aliae

• † kiria

Notatio

Significatio principalis: c.f. verba in dictionibus derivatis.

Cognatum est Estonice  kiri  ('epistula').

Nomen

kirja

1. à Ornamentum, signum ornatum.
2. liber (-ri masc.) || Quidquam opus litterarium.

Declinatio

Declinatio Finnica
	sing.	plur.
nom.	kirja	kirjat
gen.	kirjan	kirjojen † kirjain
part.	kirjaa	kirjoja
iness.	kirjassa	kirjoissa
elat.	kirjasta	kirjoista
illat.	kirjaan	kirjoihin
adess.	kirjalla	kirjoilla
abl.	kirjalta	kirjoilta
allat.	kirjalle	kirjoille
ess.	kirjana	kirjoina
translat.	kirjaksi	kirjoiksi
instr.	—	kirjoin
abess.	kirjatta	kirjoitta
comit.	—	kirjoine-

Usus

ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.

• et si quis deminuerit de verbis libri prophetiae huius auferet Deus partem eius de ligno vitae et de civitate sancta et de his quae scripta sunt in libro isto –Apoc 22:19

Dictiones collatae

Hyponyma

• eepos, romaani
• Raamattu

Dictiones derivatae

• kirjallisuus, kirjanen, kirje
• kirjakieli, sanakirja, tietokirja, tietosanakirja

Ab significatione propria

• kirjailla, kirjain, kirjava, kirjo