vanhus

Finnice

Appellatio pronuntiatusque

• /ˈʋɑn.hus/

Notatio

←  vanha  'vetus'

Nomen substantivum

vanhus

1. senex (senis m.) ||
2. vetula (-ae f.) ||

Declinatio

Declinatio Finnica
	sing.	plur.
nom.	vanhus	vanhukset
gen.	vanhuksen	vanhuksien vanhusten
part.	vanhusta	vanhuksia
iness.	vanhuksessa	vanhuksissa
elat.	vanhuksesta	vanhuksista
illat.	vanhukseen	vanhuksiin
adess.	vanhuksella	vanhuksilla
abl.	vanhukselta	vanhuksilta
allat.	vanhukselle	vanhuksille
ess.	vanhuksena	vanhuksina
translat.	vanhukseksi	vanhuksiksi
instr.	—	vanhuksin
abess.	vanhuksetta	vanhuksitta
comit.	—	vanhuksine-

Dictiones collatae

• eläkeläinen
• nuoriso
• nuorukainen
• seniori
• vanhuus