Aartii

Oginni ykn Faayatni sochiiwwan dhala namaa adda addaa kan yaada, miira, fi ilaalcha ogineessaa (artist) tokkoo bifa mul'ataa, dhaga'amaa, ykn raawwatamaa ta'een ibsuudha. Innis damee kalaqaa kan miidhagina, humna ibsuu, fi dandeettii ogeessummaa irratti xiyyeeffatuudha. Bu'aan sochii kanaa hojii oginaa (artwork) jedhama, innis namoota biroof akka mudannoo (experience), ilaalcha, fi hiika adda addaatti dhihaata. Oginni daawwitii hawaasaa fi yeroo isaati; aadaa, seenaa, amantii, fi jireenya dhala namaa kan yeroo kamiyyuu caalaa gadi fageenyaan calaqqisiisa.

Ogina / Faayata (Art)

Sa'aatii hordofuun bitaa gubbaa irraa: Fakkii ofii Viinsent vaan Goog bara 1887; fakkii akaakayyuu dubaraa kan ogeessa Chokwe; bal'inaan Dhaloota Veenus (c. 1486) kan Saandiroo Bootiiseelii; fi Siidaa Leenca Shisaa Okiinaawaa.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Aartiiwwan / Saayinsii Hawaasaa
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Ibsa miiraa, Miidhagina, Wal-qunnamtii, Aadaa
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Leonardo da Vinci, Michelangelo, Vincent van Gogh, Pablo Picasso, Gebre Kristos Desta
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Bashannana, Barnoota, Aadaa Ibsuu, Yaala Sammuu, Qeeqa Hawaasummaa
Dameewwan Walqabatan	Seenaa, Falsafaa, Xiinsammuu, Ogbarruu

Hiikni "oginaa" jedhu baayyee bal'aa fi yeroo gara yerootti kan jijjiiramudha. Falsafaan tokko tokko ogina akka fakkeenya uumamaatti (imitation of nature) yoo ibsan, kaan immoo akka ibsa miira keessaatti (expression of inner emotion) ilaalu. Walumaagalatti, oginni fakkii kaasuu, halluu dibuu, bocuu, suuraa kaasuu, ijaarsa, muuziqaa, shubbisa, walaloo, hololoo, fi tiyaatira of keessatti qabata. Gariin isaa ijaaf (visual), gariin dhageettiif (auditory), gariin immoo lamaanuuf kan dhihaatudha.

Seenaa Oginaa Addunyaa

Seenaan oginaa seenaa dhala namaa wajjin kan jalqabe yoo ta'u, uumamni isaa waggoota kuma kudhaniin lakkaa'ama.

Ogina Bara Dhagaa Durii (Prehistoric Art)

Ragaaleen oginaa kanneen durii holqa keessatti argamanidha. Fakkiiwwan holqaa kanneen akka Lascaux (Firaansi) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman, waggoota 17,000 hanga 30,000 dura kan kaafamanidha. Fakkiiwwan kunniin irra caalaan bineeldota akka fardaa, gawarii, fi kanneen biroo kan yeroo sana adamsaman agarsiisu. Kaayyoon isaanii sirriitti beekamuu baatus, sirna amantii, ayyaana adamsituu, ykn seenaa himuuf kan kaafaman akka ta'e amanama. Siidaaleen xixiqqoon kan akka "Venus of Willendorf" immoo hormaata fi mishaa'inaaf kan hojjetaman ta'uu danda'a.

Ogina Qaroomina Durii (Ancient Civilizations) ###

Siidaa Sifinkisii Guddaa Giizaa, fakkeenya ogina ijaarsaa fi bocuu Misrii durii.

Qaroominni gurguddoon akka Misrii, Meesoppottaamiyaa, Giriikii, fi Roomaa ogina adda ta'e guddifatan. Oginni Misrii durii jireenya booda du'aa fi amantii irratti kan xiyyeeffatu ture; piraamidonni, fakkiiwwan holqaa awwaalaa, fi siidaaleen waaqa isaanii kana agarsiisu. Giriikonni immoo qaama namaa haala mijataa fi bareedaa ta'een bocuu fi fakkii kaasuu irratti beekamu. Siidaaleen isaanii kan waaqaafi atileetotaa, miidhaginaa fi humna ibsu. Roomaanonni immoo ogina Giriikii irraa fudhachuun, ijaarsa gurguddaa (akka Kolosiyamii) fi fakkiiwwan dhugaa fakkaatan (realism) irratti xiyyeeffatan.

Ogina Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa

Bara Giddugaleessaa (500–1400) Awurooppaa keessatti, oginni irra caalaan bataskaana Kiristaanaa wajjin hidhata ture. Fakkiiwwan, siidaaleen, fi ijaarsi bataskaanaa (akka katidraalii Gootikii) hundi seenaa amantii fi Macaafa Qulqulluu barsiisuuf oolu turan. Bara Haaromsaa (Renaissance, 1400–1600) keessa immoo, jijjiiramni guddaan dhufe. Ogeeyyiin akka Liyonaardoo da Vinchii, Maayikilaanjaloo, fi Raafaa'eel yaada Giriikii fi Roomaa durii deebisanii, qaama namaa, uumama, fi saayinsii qorachuun hojii oginaa dinqisiisoo uuman. Yeroon kun dhaloota ogina ammayyaatiif karaa bane.

Ogina Ammayyaa (Modern Art)

Jaarraa 19ffaa irraa eegalee, sochiiwwan oginaa haaraan (art movements) hedduun uumaman. Impireeshinizimiin (Impressionism) ifaafi halluu qabachuu irratti xiyyeeffate. Itti aansuun, ogeeyyiin akka Viinsent vaan Goog (Post-Impressionism) miira keessoo isaanii ibsuuf halluuwwan cimaa fayyadaman. Jaarraa 20ffaa keessatti, Paabloo Pikaasoon Kiyuubizimii (Cubism) uumuun, wantoota kallattii hedduun yeroo tokkotti agarsiise. Sochiiwwan akka Abistiraaktii (Abstract Art) immoo fakkii qabatamaa dhiisanii, boca, halluu, fi sararaan qofa yaada ibsuutti ce'an.

Kaayyoo fi Gahee Oginaa

Oginni kaayyoo fi gahee hedduu hawaasa keessatti qaba.

• Ibsa Miiraa: Oginni miira keessoo namaa kan akka gammachuu, gaddaa, aarii, fi jaalalaa ibsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha. Fakkeenyaaf, muuziqaan gaddisiisaan, ykn fakkii halluu diimaa cimaa qabu miira keenya kakaasuu danda'a.
• Wal-qunnamtii: Ogeeyyiin yaada fi ilaalcha isaanii kan jechaan ibsuun rakkisu, bifa oginaatiin dabarsu. Fakkiiwwan siyaasaa (cartoons), siidaaleen seenaa, fi fakkiiwwan amantii ergaa gadi fagoo qabu.
• Miidhagina Uumuu (Aesthetics): Kaayyoon oginaa inni beekamaan miidhagina uumuudha. Namoonni wantoota ijaaf tolu, gurraaf mi'aawu, fi sammuu boqochiisan ni jaallatu. Hojiiwwan oginaa hedduun kaayyoo miidhagina uumuu qofaaf hojjetamu.
• Aadaa fi Seenaa Galmeessuu: Oginni ragaa seenaa guddaadha. Fakkiiwwan moototaa, waraana, fi jireenya hawaasa durii seenaa barreeffamaa caalaa yeroo tokko tokko ifatti agarsiisu. Aadaa, uffannaa, fi amantii hawaasa tokkoo hojii oginaa isaanii keessatti argina.
• Qeeqa Hawaasummaa fi Siyaasaa: Ogeeyyiin hedduun hojii isaaniitiin rakkoo hawaasaa, cunqursaa, fi sirna siyaasaa morman qeequ. Oginni sagalee warra sagalee hin qabnee ta'uun, jijjiirama hawaasummaa fiduu danda'a.

Dameewwan Gurguddoo Oginaa

Siidaalee kan Boteero hojjete, Masaraa Aadaa fuuldura Medejiin, Kolombiyaa.

Oginni dameewwan gurguddoo hedduutti qoodama.

Faayoo(Visual Arts)

Kun ogina ijaan ilaalamuun miira kennudha.

• Fakkii Kaasuu fi Halleessuu (Drawing and Painting): Damee oginaa isa durii fi beekamaadha. Innis yaadaa fi miira sarara, boca, fi halluun waraqaa, dibaa, ykn dirra biroo irratti ibsuudha.
• Bocuu (Sculpture): Wanta gar-sadii (3D) qabu kan dhagaa, muka, sibiila, ykn suphee irraa hojjetamudha. Siidaaleen fakkeenya bocuu beekamaadha.
• Suuraa Kaasuu (Photography): Teeknooloojii kaameraa fayyadamuun fakkii qabatamaa yeroo tokkootti qabuu fi waraabuudha. Oginni kun dhugaa jiru akkuma jirutti agarsiisuu ykn miira addaa uumuuf mijaa'uu danda'a.

Ogbarruu (Literature)

Ogbarruun ogina jechootaan hojjetamudha.

• Walaloo (Poetry): Jechoota filatamoo, rukuttaa, fi yaa'a sagalee fayyadamuun miira cimaa haala gabaabaa fi miidhagaa ta'een ibsa.
• Holoolo (Prose): Seenaa himuu irratti xiyyeeffata. Kunis asoosama gabaabaa, asoosama dheeraa, fi barreeffama biroo of keessatti qabata.

Ogina Agarsiisaa (Performing Arts)

Kun ogina yeroo fi bakka murtaa'e keessatti qaama, sagalee, ykn meeshaan agarsiifamudha.

• Muuziqaa: Aartii sagalee fi callisuu yeroo keessatti qindeessuun miira uumudha. Innis yeedaloo, rukuttaa, fi tuuta sagaleewwanii fayyadama.
• Shubbisa (Dance): Miiraa fi seenaa sochii qaamaa qindaa'een ibsuudha.
• Tiyaatira/Fareersa (Theater): Seenaa tokko taphattootaan, jechaan, fi gochaan agarsiisuudha. Diraamaan fakkeenya isaa tokko.

Ogina Qabatamaa (Applied Arts)

Kun ogina miidhaginaa fi faayidaa qabatamaa walitti fiduudha.

• Ijaarsa (Architecture): Saayinsii fi aartii gamoo fi caasaa biroo dizaayinii gochuuti.
• Ogina Nyaataa (Culinary Arts): Aartii nyaata hawwataa fi mi'aawaa ta'e qopheessuuti.
• . Faashinii (Fashion Design): Aartii uffataa fi mi'a faayaa dizaayinii gochuuti.