Seenaa

Seenaan ykn maraarri (Afaan Ingiliffaan: History) qorannoo tooftawaa kan taateewwan darbanii ti. Innis qorannoo fi xiinxala jireenya ilma namaa, hawaasa, fi taateewwan gurguddoo yeroo darbe keessatti raawwataman hunda of keessatti qabata. Seenaan wanta darbe galmeessuu qofa osoo hin taane, "akkamitti" fi "maaliif" taateen tokko akka uumame ibsuuf yaala. Kana gochuuf, seena-qorattoonni ragaalee adda addaa kanneen akka barreeffamoota durii, meeshaalee arkiyooloojii, fi seenaa afaaniitti fayyadamu. Qorannoon seenaa of-hubannoo keenya, eenyummaa aadaa keenyaa, fi akkaataa addunyaan ammaa itti uumamte beekuuf bu'uura murteessaadha.

Seenaa (Maraara)

Herodotus (ca. 484–425 Dh.K.D.), seena-qorataa Giriikii kan yeroo baayyee "Abbaa Seenaa" jedhamu.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Namummaa / Saayinsii Hawaasaa
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Taateewwan darban, Ilma namaa, Jijjiirama hawaasaa, Sababaa fi Bu'aa, Xiinxala madda ragaa
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Herodotus, Thucydides, Ibn Khaldun, Leopold von Ranke, Arnold J. Toynbee
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Hubannoo ammaa, Imaammata baasuu, Eenyummaa uumuu, Dandeettii qeeqa yaadaa cimsuu
Dameewwan Walqabatan	Arkiyooloojii, Antiroppooloojii, Saayinsii Siyaasaa, Dinagdee, Ji'oogiraafii

Madda Jechaa fi Hiika

Jechi Afaan Ingiliffaa "History" jedhu jecha Giriikii durii historia (ἱστορία) jedhu irraa dhufe. Hiikni isaas "qorannoo," "gaafachuun beekumsa argame," ykn "dhugaa ba'uu" jechuudha. Herodotus, seena-qorataan Giriikii jaarraa 5ffaa Dh.K.D. tti, hojii isaa The Histories jedhu keessatti jecha kana beekumsa waa'ee taateewwan darbanii walitti qabuu fi qindeessuuf fayyadame. Kanaafis yeroo baayyee "Abbaa Seenaa" jedhamee waamama.^[1]

Afaan Oromoo keessatti, jechi Seenaa jedhu hiika bal'aa qaba. Innis oduu, taatee, muuxannoo darbe, fi wanta dhalootaa dhalootatti darbu hunda ibsa. Seenaan aadaa Oromoo keessatti barreeffamaan qofa osoo hin taane, caalaatti seenaa afaanii kan akka mammaaksa, geerarsa, sirba, fi oduu durii keessatti bal'inaan kuufamee jira.

Barbaachisummaa Qorannoo Seenaa

Seenaa barachuun faayidaa hedduu qaba. Innis dhimma darbe beekuu qofa osoo hin taane, jireenya har'aa fi boruuf illee murteessaadha.

• Hubannoo Addunyaa Ammaa: Rakkooleen fi haalli siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa har'a jiran hedduun isaanii hidda seenaa keessaa qabu. Seenaa beekuun maaliif wantoonni akka isaan har'a jiranitti akka ta'an hubachuuf gargaara.
• Dogoggora Irraa Barachuu: Seenaan muuxannoo garii fi gadhee kan ilma namaati. Gochaawwan dogoggoraa kanneen akka waraanaa, hacuuccaa, fi cunqursaa qorachuun, gara fuulduraatti akka hin deebine of eeggannoo gochuuf nama gargaara.
• Dandeettii Qeeqa Yaadaa Cimsuu: Seenaan ragaalee adda addaa walbira qabuu, madda ragaa madaaluu (loogii qaba moo hin qabu?), fi falmii ofii ragaadhaan deeggaruu nama barsiisa. Dandeettiin kun damee jireenyaa hunda keessatti barbaachisaadha.
• Eenyummaa Mirkaneessuu: Seenaan eenyummaa nama dhuunfaa, garee, fi saba tokkoo ijaaruu keessatti gahee guddaa qaba. Seenaa ofii beekuun ofitti amanamummaa fi boonsummaa uuma.
• Ilaalcha Biroof Hubannoo Kennuu: Aadaawwan fi hawaasota biroo kanneen nu irraa adda ta'an qorachuun, ilaalcha isaanii hubachuuf, obsa qabaachuuf, fi wal-danda'anii jiraachuuf nu gargaara.

Maddoota Seenaa

Seena-qorattoonni waa'ee yeroo darbee beekumsa argachuuf maddoota ykn ragaalee adda addaatti fayyadamu. Maddoonni kun idatzan bakka gurguddoo sadiitti qoodamu:

Maddoota Jalqabaa (Primary Sources)

Maddoonni jalqabaa ragaalee yeroo taateen sun raawwatametti, ykn sana booda yeroo gabaabaa keessatti, nama taaticha argeen ykn hirmaateen uumamaniidha. Isaan kun ijaarsa seenaatiif bu'uuradha. Fakkeenyonni:

• Barreeffamoota: Xalayaa, yaadannoo guyyaa (diaries), dookumeentii mootummaa, seera, waraqaa ragaa.
• Fakkiiwwan: Suuraa, fakkii dibame, kaarikoonii.
• Meeshaalee (Artifacts): Meeshaalee waraanaa, uffata, sharafa, wantoota mana keessaa, fi kkf. Kanneen arkiyooloojiin argaman.
• Seenaa Afaanii: Nama taaticha ijaan arge irraa afaaniin kan argamu (eyewitness account).

Maddoota Lammaffaa (Secondary Sources)

Maddoonni lammaffaa barreeffamoota ykn hojiiwwan maddoota jalqabaa xiinxaluun, ibsuun, ykn walitti qindeessuun uumamanidha. Isaan kun yeroo baayyee taateen sun erga raawwatee booda kan qophaa'anidha. Fakkeenyonni:

• Kitaabota seenaa.
• Barruulee qorannoo saayinsaawaa (academic articles).
• Baayookiraafii (seenaa jireenya nama tokkoo).
• Dookimentariiwwan.

Maddoota Sadaffaa (Tertiary Sources)

Maddoonni sadaffaa odeeffannoo maddoota lammaffaa irraa fudhatame walitti qindeessee dhiyeessa. Kaayyoon isaa odeeffannoo waliigalaa kennuudha. Fakkeenyonni:

• Insaayikiloopiidiyaa (akka Wikipedia kana).
• Kitaabota barataa (textbooks).
• Almaanakiiwwan.

Hojii Seena-qorataa (The Historian's Craft)

Hojiin seena-qorataa ragaalee walitti qabuu qofa miti. Adeemsi isaa bal'aa fi tooftawaadha:

1. Gaaffii Uumuu: Qorannoon kamiyyuu gaaffii irraa jalqaba (fkn, "Sababni Warraaqsa Faransaay maali ture?").
2. Maddoota Sakatta'uu: Gaaffii sana deebisuuf maddoota jalqabaa fi lammaffaa barbaaduu fi walitti qabuu.
3. Maddoota Xiinxaluu: Ragaa argame hunda qeeqaadhaan ilaaluu. "Namni ragaa kana uume eenyu? Kaayyoon isaa maali? Loogii qabaa?" jechuun madaaluu.
4. Ibsa (Interpretation) Kennuu: Ragaalee xiinxalaman irratti hundaa'uun, ibsa ykn falmii waa'ee taatichaa qindeessuu.
5. Seenaa Barreessuu: Argannoo isaa haala ifa ta'een, ragaadhaan deeggaramee, barreeffamaan ykn mala biraatiin dhiyeessuu.

Xiinseenaa (Historiography)

Xiinseenaan qorannoo waa'ee seenaa barreessuu mataa isaa ti. Innis akkaataa seenaan yeroo adda addaatti, aadaa adda addaa keessatti, fi hayyoota adda addaatiin itti barreeffame qorata. Xiinseenaan akka agarsiisutti, seenaan yeroo hundumaa tokko miti; ilaalchi seena-qorataa, siyaasni yeroo isaa, fi madda ragaan argamu hundi akkaataa seenaan itti barreeffamu murteessu.^[2]

Fakkeenyaaf, seenaan waa'ee gabrummaa jaarraa 19ffaa keessa nama adii gabra qabuun barreeffame, kan jaarraa 21ffaa keessa seena-qorataa gurraachan barreeffamu irraa adda ta'a. Xiinseenaan kana hubachuun, seenaa loogii irraa bilisa ta'e qorachuuf nama gargaara.

Dameewwan Gurguddoo Qorannoo Seenaa

Seenaan bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

Akka Yerootti Qooduu (Periodization)

• Seenaa Durii (Ancient History): Jalqabbii ilma namaa irraa kaasee hanga kufaatii Impaayera Roomaa (ca. 500 Dh.K.B).
• Seenaa Giddugaleessaa (Medieval History): Kufaatii Roomaa irraa hanga jaarraa 15ffaa (ca. 500–1500).
• Seenaa Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern History): Jaarraa 15ffaa irraa hanga Warraaqsa Industirii (ca. 1500–1800).
• Seenaa Ammayyaa (Modern History): Jaarraa 19ffaa irraa hanga har'aatti.

Tartiiba Seenaa Ilmaan Namaa

Tartiibni Seenaa Ilma Namaa qorannoo taateewwan gurguddoo fi jijjiirama hawaasummaa ilma namaa jalqababa isaa irraa kaasee hanga har'aatti jiru tooftawaadhaan qindeessuudha. Seenaan kun qoqqoodinsa yeroo gurguddoo kanneen akka Bara Seenaan Duraa, Seenaa Durii, Jaarraa Giddugaleessaa, fi Bara Ammayyaatti qoodama. Qoqqoodinsi kun seena-qorattootaaf taateewwan walxaxaa ta'an salphaatti hubachuu fi xiinxaluuf gargaara. Seenaan kun waa'ee guddina qaroominaa, hundeeffama impaayerotaa, walitti bu'iinsa, warraaqsa, fi wal-nyaatinsa aadaawwanii kan agarsiisuudha.

Bara Seenaan Duraa (Pre-history)

Bara Seenaan Duraa yeroo seenaan barreeffamaan galmaa'uu hin jalqabin dura ture hunda kan hammatudha. Yeroon kun kan ittiin beekamu guddina suutaawaa fi bu'uuraa kan jireenya ilma namaatiif hundee ta'edha.

• Bara Dhagaa (Stone Age): Ilmi namaa meeshaalee dhagaarraa tolfamanitti fayyadamuu jalqabe. Yeroon kun bakka sadiitti qoodama: Paaliyoolitikii (Bara Dhagaa Moofaa), Meesoolitikii (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Niyoolitikii (Bara Dhagaa Haaraa).
• To'annoo Ibiddaa: Ilmi namaa ibidda to'achuun nyaata bilcheessuuf, hoo'ifachuuf, fi bineensota irraa of ittisuuf itti fayyadame.
• Warraaqsa Qonnaa (ca. 10,000 Dh.K.D.): Namoonni adamoo fi funaansa dhiisanii qonna jalqabuu fi beeylada horsiisuu eegalan. Kunis gandoonni dhaabbatoon fi magaaloonni jalqabaa akka uumaman taasise.

Seenaa Durii (Ancient History)

Seenaan Durii bara barreeffamni itti kalaqamee kaasee (ca. 3000 Dh.K.D.) hanga kufaatii Impaayera Roomaa Dhihaa (ca. 476 Dh.K.B) kan jiruudha. Yeroon kun guddina qaroomina gurguddoo addunyaatiin beekama.

Qaroomina Jalqabaa

• Suumeer (Sumer): Naannoo Mesopotaamiyaa (har'a Iraaq) keessatti argama. Sirna barreeffamaa kan cuneiform jedhamu kalaquun, magaalaa-mootummoota ijaaruun, fi seera baasuun beekamu.
• Ijiiptii Durii: Sulula Laga Abbayyaa (Nile) irratti hundaa'e. Piraamidoota gurguddoo, sirna barreeffamaa hieroglyphs, fi mootota Fara'oon jedhamaniin beekama.
• Baabiloon (Babylonia): Mesopotaamiyaa keessatti Impaayera cimaa kan turan yoo ta'u, Seera Hammuraabii (Code of Hammurabi) kan seera barreeffamaa jalqabaa ta'een beekamu.

Qaroomina Addunyaa Biroo

• Giriikii Durii: Falaasama (Socrates, Plato, Aristotle), dimookiraasii, tiyaatira, fi Olompikii addunyaaf gumaachan.
• Indiyaa Durii: Qaroomina Sulula Indus, amantii Hinduwiizimii fi Budhiizimii, fi guddina herregaa (lakkoofsa "zeeroo" dabalatee).
• Chaayinaa Durii: Lafeen mootummoota (dynasties) kan akka Shang fi Zhou, kalaqa waraqaa, diraasii (compass), fi buskuttii (gunpowder) beekamu. Akkasumas seenaa bal'aa kan Jaappaan, Kooriyaa fi Moongooliyaa wajjin walqabatu qaba.
• Ameerikaa Durii:
  • Ameerikaa Kaabaa:** Saboota akka Iroquois, Mohawk, Sioux, fi Inuit.
  • Ameerikaa Giddugaleessaa:** Qaroomina Astek (Aztecs), Maayaa (Maya), fi Olmek (Olmecs).
  • Ameerikaa Kibbaa:** Impaayera Inkaa (Inca) kan beekamu.
• Afrikaa Durii: Mootummoota gurguddoo kan akka Kush (Nubia), Aksum (Itoophiyaa), fi Impaayera Gaanaa.
• Awustiraaliyaa Durii: Aborijiinonni (Aboriginals) seenaa waggoota 40,000 ol qabu, kan aadaa fi afaaniin adda ta'e qabu.

Bara Giddugaleessaa (Middle Ages)

Yeroon kun kufaatii Roomaa (ca. 500 Dh.K.B) irraa kaasee hanga Bara Haaromsaa (ca. 1500) kan jiruudha.

• Impaayera Bizaantiin (Byzantine Empire): Kutaa Impaayera Roomaa Bahaa kan ture yoo ta'u, waggoota 1000f aadaa Giriik-Roomaa fi amantaa Kiristaanaa Ortoodoksii eeguun beekama.
• Kaalifeetii Islaamaa Jalqabaa: Erga Muhammad du'ee booda, Islaamni saffisaan babal'atee Impaayera guddaa kan Ispeen irraa hanga Indiyaatti diriiru uume. Guddina saayinsii, herregaa, fi falaasamaaf gumaacha guddaa godhan.
• Jaarraa Giddugaleessaa Awurooppaa:
  • Yeroo Dukkanaa (Dark Ages): Kufaatii Roomaa booda yeroo tasgabbii dhabuu fi guddina suutaawaa ture.
  • Ol-ka'iinsa Baatuu Kaatolikii: Baatuun Roomatti aangoo siyaasaa fi amantaa cimaa horatte.
  • Duula Fannoo (The Crusades): Walitti bu'iinsa amantaa Kiristaanota Awurooppaa fi Musliimota Baha Giddugaleessaa gidduutti geggeeffame.
• Impaayera Moongoolii: Jaarraa 13ffaa keessa, Jeengis Kaan (Genghis Khan) jalatti Impaayera lafarra jiru keessaa isa guddaa uuman.
• Jaarraa Giddugaleessaa Dhumaa: Dhibee "Du'a Gurraacha" (Black Death), waraana waggaa dhibbaa, fi tasgabbii dhabuu siyaasaatiin beekama.

Bara Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern Period)

Yeroo kun naannoo 1500 irraa eegalee hanga 1800 kan jiruudha.

• Bara Haaromsaa (Renaissance): Jaarraa 15ffaa keessa Awurooppaatti, aartiin, saayinsiin, fi barruun deebi'ee dagaage. Kunis beekumsa Giriikii fi Roomaa durii kan hayyoonni Musliimaa eeganii turan irratti hundaa'e.
• Weerara Awurooppaa Ameerikaatti: Erga Kolombos Ameerikaa "argee" booda, Ispeen, Poortugaal, Ingilaand, fi Faransaay ardiiwwan Ameerikaa koloneeffatan. Kunis sanyii, aadaa, fi dinagdee addunyaa irratti jijjiirama guddaa fide.
• Yeroo Barook (Baroque Era): Walitti bu'iinsa Impaayera Ottoomaan fi Oostiriyaa-Hangaarii, fi ol-ka'iinsa Lafeen mootummoota Chiing (Qing Dynasty) Chaayinaa keessatti.
• Bara Ifa-sammuu (Enlightenment): Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa, falaasitootni sababeeffannaa, mirga namoomaa, fi saayinsii irratti xiyyeeffachuun, bu'uura warraaqsa Ameerikaa fi Faransaay kaa'an.

Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa

• Jaarraa 19ffaa: Yeroo Warraaqsa Industirii, babal'ina impaayerota Awurooppaa (keessattuu Impaayera Biriitish), fi sochii biyyoolessummaa (nationalism).
• Jaarraa 20ffaa: Jaarraa jijjiirama guddaa, waraana, fi tekinooloojiiti.
  • Waraana Addunyaa I: (1914-1918): Impaayerota Awurooppaa hedduu diige.
  • Waraana Addunyaa II: (1939-1945): Waraana seenaa ilma namaa keessatti hamaa fi galaafataa ta'e.
  • Hundeeffama Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UN): Waraana booda nagaa addunyaa eegsisuuf dhaabbate.
  • Jijjiiramoota Gurguddoo: Warraaqsa Chaayinaa, Hirmaansa Indiyaa, fi hundeeffama NATO.
  • Waraana Qorraa (Cold War): Wal-morkii siyaasaa fi loltummaa USA fi Soviet Union gidduutti ture. Kunis waraana akka kan Kooriyaa, Viyetnaam, fi Afgaanistaan (Sovietaan) sababe.

Seenaa Dhihoo fi Taateewwan Ammayyaa

Seenaan dhihoo caalaatti walxaxaa fi ilaalcha adda addaa (dinagdee, hawaasummaa, aqlii) qaba.

• Walitti bu'iinsa Addunyaa Musliimaa keessatti: Waraana Arabaa-Isiraa'el, weerara USA Afgaanistaan (2001) fi Iraaq (2003) keessatti.
• Walitti bu'iinsa Afrikaa Dhihaa keessatti: Waraana siviilii fi tasgabbii dhabuu kan Yugaandaa, Chaad, Ruwaandaa, Koongoo, fi naannoo biroo mudate.
• Taateewwan Jaarraa 21ffaa:
  • Weerara Raashiyaa Yukireenitti (2022-har'a): Walitti bu'iinsa Awurooppaa keessatti yeroo dhihootti uumame keessaa isa guddaa.
  • Waraana Isiraa'el-Hamaas (2023-har'a): Rakkoo Israa'el-Paalestaayin caalaatti hammeesse.
  • Rakkoo Galaana Diimaa (Red Sea Crisis): Daldala addunyaa irratti dhiibbaa uume.

Akka Naannootti Qooduu (Regional History)

• Seenaa Afrikaa: Guddina mootummoota durii, daldala Garba Indiyaa, weerara Awurooppaa, fi bilisummaa booda qorata.

   * Seenaa Oromoo: Seenaa saba Oromoo bal'aa, kan sirna Gadaa, guddina mootummoota (Jimma, Limmuu-Inaariyaa), fi qabsoo eenyummaa of keessatti qabata.

• Seenaa Awurooppaa
• Seenaa Eeshiyaa
• Seenaa Ameerikaa

Akka Mata Dureetti Qooduu (Thematic History)

• Seenaa Siyaasaa: Waa'ee mootummaa, aangoo, waraanaa, fi dippiloomaasii qorata.
• Seenaa Hawaasummaa: Jireenya namoota idilee, maatii, gita hawaasaa, fi sochiiwwan hawaasummaa qorata.
• Seenaa Dinagdee: Waa'ee daldalaa, industirii, qonnaa, fi gabaa qorata.
• Seenaa Aadaa: Waa'ee amantaa, aartii, ogbarruu, fi yaadaa qorata.
• Seenaa Saayinsii fi Tekinooloojii.

Rakkoolee fi Qeeqawwan

Qorannoon seenaa rakkoolee mataa isaa qaba:

• Loogii Madda Ragaa: Maddoonni seenaa baay'een kan barreeffaman warra aangoo qabaniin ykn ilaalcha mataa isaanii calaqqisiisuuf ture.
• Seenaan Kan Moo'attootaati: Yeroo baayyee, seenaan kan galmeeffamu warra waraana moo'ataniin ykn aangoo qabataniin waan ta'eef, sagaleen warra cunqurfamanii ykn mo'atamanii dhokachuu danda'a.
• Hanqina Ragaa: Hawaasota hedduu, keessattuu kanneen aadaa barreeffamaa hin qabne, ragaan waa'ee isaanii ibsu xiqqaa ta'uu danda'a. Kun seenaa isaanii guutumaan guutuutti deebisanii ijaaruu ulfaataa taasisa.
• Siyaaseessuu Seenaa: Yeroo tokko tokko, gareewwan siyaasaa kaayyoo ofiitiif jecha seenaa jallisanii dhiyeessu.