Hormoonii

Template:Infobox Pirootiinii

Bodhaayni ykn Wacibni (Afaan Ingiliffaan: Hormone) akka jechaatti Afaan Oromoo keessatti hiika addaa qaba. Jechi kun jechoota lama irraa dhufe: boddhaa (hiikni isaa xannacha) fi yaa'aa (hiikni isaa kan yaa'u ykn lola'u). Kanaaf, "Bodhaaya" jechuun "wanta boddhaa ykn xannacha keessaa yaa'u" jechuu dha. Hiikni kun yaada saayinsii isaa wajjin walitti dhufeenya guddaa qaba. Akka saayinsiitti, bodhaayni sootraalee (keemikaalota) akka ergamtootaatti tajaajilan kan sirna ujummaleeyyii (endocrine system) keessatti xannachoota ujummoo maleeyyiitiin oomishamaniifi qaama guutuutti dhiigaan raabsamaniidha.^[1] Ergamtoonni kun dalagaalee xiinqaamaa (physiology) fi amala to'achuu, akkasumas guddina, nadheefa (metabolism), wal-horuu, fi madaallii keessoo qaamaa (homeostasis) qindeessuu keessatti gahee olaanaa qabu.^[2] Qaama keenya keessatti akka sirna qunnamtii suutaawaa garuu yeroo dheeraaf turuutti hojjetu. Bodhaayyonni orgaanizimoota seel-hedduu hunda keessatti, bineeldota, biqiltootaa fi fangasii dabalatee, argamu.^[3]

Lubbiyyooleen adda addaa dhaamsa dabarsuu danda'an illee, lubbiyyooleen xannachoota ujummaleeyyii keessatti argaman addatti Bodhaaya oomishuu fi maddisiisuuf kan uumamaniidha.^[4]

Seenaa Qorannoo Bodhaaya

Yaadni waa'ee "maddisiisa keessoo" qaama to'atuu jaarraa hedduudhaaf turus, qorannoon saayinsii ammayyaa kan jalqabe jaarraa 20ffaa keessa.

• Yaalii Jalqabaa (1902): Fiizyooloojistoonni Biriitish William Bayliss fi Ernest Starling yeroo jalqabaatiif yaada bodhaayyaa (hormone) mirkaneessan. Isaanis yeroo asiidiin mar'immaan xiqqaa seenu, mar'immaanichi keemikaala "secretin" jedhamu dhiigatti gadhiisa jedhanii agarsiisan. Dhiigni immoo seekreetiin gara xannacha raajijjiitti geessa, kunis xannachichi wantoota bullaa'insaaf gargaaran akka maddisiisu kakaasa. Kunis yaad-rimee bodhaayyaatiif bu'uura guddaa kaa'e.
• Moggaasa Maqaa (1905): Starling jecha "hormone" jedhu jecha Giriikii horman (hiikni isaa "kakaasuu, onnachiisuu") jedhu irraa fayyadame. Jechi kun ergaa bodhaayyonni qaama keessatti dabarsan sirriitti ibsa.
• Argannoo Insuliinii (1921): Qorattoonni Kaanaadaa Frederick Banting fi Charles Best xannacha raajijjii sareetii irraa insuliinii (insulin) baasuun dhukkuba sukkaaraa (diabetes) yaaluu keessatti warraaqsa fidan. Argannoon kun barbaachisummaa bodhaayyonni fayyaa namaatiif qaban ifatti mul'ise.

Ramaddii Bodhaaya

Bodhaayyonni caasaa keemikaalaa fi amala isaanii irratti hundaa'uun gosa gurguddoo sadiitti qoodamu.^[5] Ramaddiin kun akkaataa isaan itti hojjetanii fi lubbiyyoo xiyyeeffannoo isaanii wajjin wal-qunnaman murteessa.

Ramaddii Akka Caasaa Keemikaalaatti

1. Bodhaaya Peeptaayidii/Pirootiinii (Peptide/Protein Hormones): Gosti kun funcaa dhangaggeelee aminoo (amino acids) irraa kan ijaarame dha.^[3] Isaanis bishaan keessatti kan bulbulaman (water-soluble) waan ta'aniif, sabaga (membrane) lubbiyyoo isa coomaan guutame keessa salphaatti seenuu hin danda'an.^[6] Kanaafuu, sirbiduu (receptor) isaanii kan sabaga lubbiyyoo irra jiruun walitti hidhamu.^[6] Fakkeenyota beekamoon: Jajiitii (Insulin), Guluukaagoon (Glucagon), Bodhaaya Guddinaa (Growth Hormone), fi Hormoonii Antidaayureetikii (ADH).
2. Bodhaaya Istirooyidii (Steroid Hormones): Kanneen koolestroolii irraa kan oomishaman yoo ta'u, cooma keessatti kan bulbulaman (lipid-soluble) dha.^[3] Amalli isaanii kun sabaga lubbiyyoo keessa salphaatti akka darban isaan dandeessisa.^[7] Erga seelii seenanii booda, sirbiduu isaanii kan saayitoopilaazmii ykn niwukilasii keessa jiruun walitti hidhamu.^[8] Fakkeenyaaf: Bodhaayyonni saalaa kan akka Teestoostiroonii (kormaa), Istiroojiinii (dhalaa), fi Kortisol (bodhaaya dhiphinaa).
3. Bodhaaya Amiinoo Aasidii irraa Maddeen (Amino Acid Derivatives): Kanneen dhangaggee aminoo tokko, kan akka taayiroosiin (tyrosine) ykn tiriiptoofaan (tryptophan) irraa jijjiiramanii kan uumamaniidha.^[5] Isaan kun xixiqqoodha.^[9] Gariin isaanii bishaan keessatti (fkn. Adireenaaliinii) yoo bulbulaman, kaan immoo cooma keessatti (fkn. Taayirooksiinii) bulbulamu.^[6] Fakkeenya: Taayirooksiinii (kan kalladoon oomishamu) fi Adireenaaliinii (kan irkalee keessatti oomishamu).

Sirna Ujummaleeyyii: Madda Bodhaaya

Sirni Ujummaleeyyii tuuta xannachoota bodhaaya gurguddoo oomishanii dhiiga keessatti gadhiisaniiti.^[1] Xannachoonni kun qaama guutuu keessatti faca'anii argamu.

• Jaldiinqarii (Hypothalamus): Kutaa sammuu keessaa isa giddugaleessaa yoo ta'u, sirna narvii fi sirna ujummaleeyyii wal qunnamsiisa.^[2] Hojiiwwan akka hoo'a qaamaa, beela, dheebuu, fi ciccadhia hirribaa to'ata. Bodhaayota gadi-lakkisiisoo (releasing hormones) fi dhorkoo (inhibiting hormones) maddisiisuun hojii xannacha agabxaa qindeessa.^[10]

• Xannacha Agabxaa (Pituitary Gland): "Xannacha Olaanaa" jedhamee beekama, sababni isaas xannachoota ujummaleeyyii biroo hedduu to'ata.^[10] Sammuu jala kan argamu yoo ta'u, bifa biqilaa diimaa qaba. Garaagarummaa lama qaba: fuulduree (anterior) fi duubee (posterior).

   *   **Fuulduree Agabxaa:** Bodhaaya Guddinaa (GH), Bodhaaya Kalladoo Kakaasu (TSH), Bodhaaya Irkalee Kakaasu (ACTH), Bodhaaya Xansaala Kakaasan (FSH fi LH), fi Piroolaaktiinii (PRL) oomisha.[1]
   *   **Duubee Agabxaa:** Bodhaayota jaldiinqariin oomishaman, Oksiitoosiinii fi Hormoonii Antidaayureetikii (ADH), kuusee dhiigatti gadhiisa.

• Xannacha Paayiniyaalii (Pineal Gland): Sammuu keessa gidduutti kan argamu yoo ta'u, meelaatooniin maddisiisa.^[10] Meelaatooniin ciccadhia hirribaa fi dadammaqiinsaa (circadian rhythm) kan to'atu yoo ta'u, oomishni isaa ifaafi dukkana irratti hundaa'a.^[4]

• Kalladoo (Thyroid Gland): Morma fuuldura, laagaa jala kan argamu yoo ta'u, boca bilaachaa qaba. Taayirooksiinii (T4) fi Tiraayiyoodootayirooniin (T3) oomishuun saffisa nadheefa (metabolism) qaamaa to'ata.^[11] Kunis anniisaan hammam akka gubatu, onneen hammam akka rukutu, fi guddina sammuu ijoollee keessatti murteessaadha.^[12]

• Xannachoota Kalladoo Cinaa (Parathyroid Glands): Xannachoota xixiqqoo afur kan kalladoo duuba jiran yoo ta'u, Bodhaaya Paaraataayirooyidii (PTH) maddisiisu.^[10] PTH sadarkaa kaalsiyemii dhiigaa to'achuuf murteessaadha. Kaalsiyemiin dhiiga keessaa yoo gad bu'u, PTH lafee irraa kaalsiyemii gadhiisisee, kaleen akka qusatu, fi mar'immaan akka xuuxu godha.

• Irkalee (Adrenal Glands): Kalee lamaan irratti kan argaman yoo ta'u, tokkoon tokkoon isaanii qaama alaa (cortex) fi keessoo (medulla) qabu.^[10]

   *   **Irkalee Korteksii (Adrenal Cortex):** Bodhaayota istirooyidii adda addaa oomisha: Kortisol (dhiphina to'ata, nadheefa qindeessa), Aldostiroonii (madaallii bishaanii fi soogidda to'ata), fi androojiinii (bodhaayota saalaa xiqqoo).[2]
   *   **Irkalee Meedullaa (Adrenal Medulla):** Adireenaaliinii (Epinephrine) fi Nooradireenaaliinii (Norepinephrine) oomisha.[2] Isaan kun bodhaayota "lolaa ykn baqadhu" (fight-or-flight) jedhamuun beekamu, kan yeroo sodaa fi dhiphinaa qaama qopheessan.[13]

• Xannacha Rajijjii (Pancreas): Garaa keessa, dugda duubaan kan argamu yoo ta'u, hojii lama qaba: bullaa'insaaf inzaayimii oomishuu fi bodhaayota maddisiisuu.^[2] Seelonni aayiletis of Laangerhaanis jedhaman Jajiitii (Insulin) fi Guluukaagoon oomishu.^[14] Yoo sukkaarri dhiigaa ol ka'e jajiitiin gad-buusa, yoo gad-bu'e immoo guluukaagoon ol-kaasa.^[14]

• Xansaala (Gonads): Qaamota wal-hormaataa gurguddoo dha. Kormaa keessatti Cidhaan (Testes) Teestoostiroonii oomisha. Dhalaa keessatti Gutoon (Ovary) Istiroojiinii fi Piroojeestiroonii oomisha.^[15] Kanneen amala saalaa, guddina qaama saalaa fi wal-horuu to'atu.

Akkaataa Dalagaa Bodhaaya

Bodhaayni tokko dalagaa isaa kan raawwatu yoo lubbiyyoo xiyyeeffannoo (target cell) kan sirbiduu (receptor) isaaf qabu argate qofaadha.^[1] Sirbiduun akkuma qufuliitti, bodhaayni immoo akkuma furtuutti; tokko isa kaaniif qofa hojjeta. Akkaataan dalagaa isaanii akka gosa bodhaayyaatti adda.

1. Bodhaaya Bishaan keessatti Bulbulaman (Peptide Hormones): Sabaga lubbiyyoo ala irratti sirbiduu isaaniitti hidhamu.^[6] Hidhannoon kun lubbiyyoo keessatti "ergamaa lammaffaa" (second messenger) kan akka saayikiliik AMP (cAMP) jedhamu kakaasa.^[2] Ergamaan lammaffaan kun sochiiwwan keemikaalaa (inzaayimoota) lubbiyyoo keessaa saffisiisuun ykn ittisuun jijjiirama fida.^[6] Dalagaan isaanii saffisaa dha garuu yeroo gabaabaaf tura.^[5]
2. Bodhaaya Cooma keessatti Bulbulaman (Istirooyidii): Sabaga lubbiyyoo keessa salphaatti seenuun, sirbiduu isaanii kan saayitoopilaazmii ykn niwukilasii keessa jiruun walitti hidhamu.^[8] Wal-hidhannoon kun gara DNAtti deemuun oomisha pirootiinii murtaa'e tokkoo (gene transcription) kallattiin to'ata.^[6] Dalagaan kun suuta jedhaa dha garuu yeroo dheeraaf tura.^[5]

To'annoo Maddisiisa Bodhaaya

Sadarkaan bodhaayaa dhiiga keessa jiru sirriitti to'atamuu qaba. Yoo baay'ates yoo hir'ates rakkoo fida. Kunis irra caalaatti sirna duub-deebii dhorkaa (negative feedback) tiin raawwatama.^[2]

• Duub-deebii Dhorkaa (Negative Feedback): Sirni kun akkuma termostaatii manaatti hojjeta. Yoo amalli bodhaaya tokkoo dhiiga keessatti ol-ka'e, ol-ka'uun sun xannacha isa oomishu akka oomisha hir'isu ajaja.^[2] Yoo amalli isaa gadi-bu'e immoo, xannachichi akka oomisha dabalu kakaafama. Fakkeenyaaf, siqeeqqii jaldiinqarii-agabxaa-irkalee (HPA axis) keessatti, yoo kortisooliin gahaan dhiigatti gadhiifame, jaldiinqarii fi xannacha agabxaa isaanitti dhagahamee hormoonota kakaastuu (CRH fi ACTH) maddisiisuu ni dhaabu.
• Duub-deebii Kakaasaa (Positive Feedback): Kun baay'ee muraasa. Yoo amalli bodhaaya ol-ka'e, sun caalaatti akka oomishamu kakaasa.^[15] Fakkeenyaaf, yeroo deessuu, ciniinsuun yeroo jalqabu, sammuun Oksiitoosiinii gadhiisa.^[16] Oksiitoosiiniin immoo caalaatti ciniinsuun akka jabaatu godha, kun immoo oksiitoosiiniin dabalataa akka maddisiifamu taasisa.^[17] Adeemsi kun hanga da'umsi raawwatutti itti fufa.

Rakkoolee Sirna Ujummaleeyyii

Yoo sirni bodhaaya hir'ate (hyposecretion), garmalee hojjete (hypersecretion), ykn sirbiduun isaa dalagaa ala ta'e, dhukkuboonni gurguddoon ni uumamu.

• Rakkoolee Kalladoo:

   *   **Haayipootaayirooyidizimii (Hypothyroidism):** Kalladoon bodhaaya gahaa hin oomishu. Kunis dadhabbii, ulfaatina dabaluu, fi hoo'a qaamaa dhabuu fida.[10] Sababni isaa inni beekamaan dhukkuba Haashimootoo (Hashimoto's disease) ti.
   *   **Haayipertaayirooyidizimii (Hyperthyroidism):** Kalladoon bodhaaya garmalee oomisha. Kunis ulfaatina hir'achuu, rukuttaa onnee saffisaa, dhiphina, fi ija baasuu fida.[10] Sababni isaa inni beekamaan dhukkuba Gireevis (Graves' disease) ti.

• Rakkoolee Xannacha Rajijjii:

   *   **Dhukkuba Sukkaaraa Gosa 1:** Sirni ittisa qaamaa seelota beetaa kan jajiitii oomishan waan balleessuuf, qaamni jajiitii gahaa oomishuu hin danda'u.[14]
   *   **Dhukkuba Sukkaaraa Gosa 2:** Qaamni jajiitii gahaa oomishus, seelonni sirriitti itti fayyadamuu didu (insulin resistance).[14] Kun sababa guddaa dhukkuba sukkaaraati.

• Rakkoolee Irkalee:

   *   **Dhukkuba Addison (Addison's Disease):** Irkaleen kortisoolii fi aldostiroonii gahaa oomishuu yoo dadhabe kan uumamu. Kunis dadhabbii cimaa, dhiibbaa dhiigaa gad-aanaa, fi gogaan gurraacha'uu (hyperpigmentation) fida.
   *   **Sindirumii Kuushing (Cushing's Syndrome):** Qaama keessatti kortisooliin yoo garmalee baay'ate kan dhufu. Furdina fuulaa (moon face), garaa, fi mormaa (buffalo hump), haphina maashaa, fi dhiibbaa dhiigaa olka'aa fida.

• Rakkoolee Xannacha Agabxaa:

   *   **Jaaygaantisimii fi Akroomeegalii (Gigantism and Acromegaly):** Yeroo ijoollummaa bodhaayni guddinaa (GH) garmalee yoo oomishame Jaaygaantisimii (dheerina garmalee) fida.[18] Ga'eessota keessatti yoo ta'e immoo Akroomeegalii jedhama, kunis guddina lafee harka, miilaa fi fuulaa fida.[19]
   *   **Dwarfism:** Bodhaayni guddinaa yoo hir'ate, guddina gabaabaa fida.

Bodhaayoota Bebbeekkamoo, Maddaafi Dalagaa Isaanii

Bodhaayoota Gurguddoo, Maddaafi Dalagaa Isaanii

Bodhaayyaa	Madda	Dalagaa Gurguddaa
Jajiitii (Insulin)	Xannacha Rajijjii (Pancreas)	Sukkaara dhiigaa gadi buusa; seelotatti akka galu godha; kuusaa anniisaa guddisa.[14]
Guluukaagoon (Glucagon)	Xannacha Rajijjii (Pancreas)	Sukkaara dhiigaa ol kaasa; anniisaa (gilayikoojiinii) tiruun kuufame akka gad lakkifamu godha.[14]
Adireenaaliinii (Epinephrine)	Irkalee (Adrenal Gland)	Yeroo balaa fi sodaa qaama qopheessa; rukuttaa onnee, dhiibbaa dhiigaa fi hargansuu dabala.[13]
Teestoostiroonii (Testosterone)	Xansaala kormaa (Cidhaan), Irkalee (xiqqoo)	Amaloota saalaa kormaa (qooqa furdachuu, rifeensa) to'ata; oomisha sanyii kormaa fi fedhii saalaa kakaasa.[15]
Istiroojiinii (Estrogen)	Xansaala dhalaa (Gutoo), Irkalee (xiqqoo)	Amaloota saalaa dhalaa (guddina harmaa, marsaa laguu) to'ata; wal-horuuf qaama qopheessa.[15]
Piroojeestiroonii (Progesterone)	Xansaala dhalaa (Gutoo), Pilasentaa (yeroo ulfaa)	Ulfaaf gadameessa qopheessa; yeroo ulfaa guddina embiriyoo gargaara.[15]
Taayirooksiinii (T4) & T3	Kalladoo (Thyroid Gland)	Saffisa nadheefa qaamaa to'ata; guddina qaamaa fi sammuu ijoollee keessatti murteessaadha.[11]
Bodhaaya Guddinaa (Growth Hormone - GH)	Xannacha Agabxaa (Pituitary Gland)	Guddina lafee, maashaalee fi tishuuwwan biroo kakaasa; oomisha pirootiinii guddisa.[18]
Kortisol (Cortisol)	Irkalee (Adrenal Gland)	Dhiphina to'achuuf gargaara; sukkaara dhiigaa ol kaasa; sirna ittisa qaamaa dhiibuu danda'a.[13]
Oksiitoosiinii (Oxytocin)	Jaldiinqarii (gadi lakkifama Xannacha Agabxaa duuba)	Yeroo deessuu ciniinsuu kakaasa; aannan hoosisuuf gargaara; jaalala haadhummaa fi hariiroo hawaasummaa cimsa.[16]