Keuruu
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Keuruu (mugazo suomen kelel, virktas [ˈkeu̯ruː]; roč.: Keuru) om lidn da lidnankund Suomenman suven keskuzpalan päivlaskmas. Mülüb Kesksuomenma-agjaha.
Remove ads
Istorii
Eländpunktan aluz om pandud vl 1652. Pihlajavesi:n kund kändihe Keuruun palaks vl 1969. Keuruu sai lidnan statusad vl 1986.
Vll 1967−2014 alištunu kaičendministrusele sijaline pionerpolk (250 mest) openzi läz tuhad ristituid joga voden pionerikš i londusen kaičijoikš.
Geografijan andmused
Kaik 316 järved om olmas Keuruun municipalitetan territorijal. Keuruun keskuz sijadase Keurussel'känjärven (suom.: Keurusselkä) pohjoižrandoil da saril, sen Koninsel'k-, Lapinsalmi-, Juurikkasalmi- i Tarhia-vezištoidenno.
Raudtesol'm om saudud Haapamäki-žilos, se ühtenzoitase raudtedme Tamperehesai, Vashasai i Jüväskülähäsai. «Haapamäki — Jüväskülä»-keskust läbitab Keuruun lidnfartaloid. Matkad agjan Jüväskülä-keskushesai om 55 km päivnouzmha orhal, avtol vai raudtedme, Hel'sinkihesai om 290 km suvhe avtotedme vai raudtel.
Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 1 430,56 km², sidä kesken kuiv ma otab 1257,97 km², saum vet i sokast tahondad om kahesandez (172,59 km²).
Remove ads
Tobmuz
Keuruun municipalitetan territorii jagase 12 palaks, 13 küläd alištudas sen tobmudele. Municipaline suim kogoneb 31 ezitajaspäi.
Edeližed lidnan pämehed oma Hannu Mars (2016−2021), Timo Louna (radoi vhesai 2016).
Eläjad
Vl 1985 kundan eläjiden lugu oli 13 010 ristitud, sil aigalpäi ristitišt poleneb. Vl 2000 lidnankundan ristitišt oli 11 870 eläjad, vl 2010 — 10 666 eläjad, vl 2020 — 9 584 eläjad.
Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 99 %, ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 0,9 %.
Galerei
Lidnan ohjastusen pert' (2006)
Keuruun uz' lüteranine jumalanpert', vn 2016 nägu
Veteranoiden puišt, Keuruu (2018)
Keuruuntie-irdan nägu, 2013
Keuruu-raudtestancii vl 2021
Homaičendad
Irdkosketused
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads